Kuvataidelinjalaiset havainnoimassa Pirunpesän luontoa

Teksti: Leena Valtonen
Kuva: Linnea Hyyitä

On aikainen toukokuinen aamu. Kuvataide- ja muotoilulinjan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat pakkautuivat eväineen ja retkitarpeineen sekä kameroineen opettajiensa Taina Laakkosen ja Leena Valtosen kanssa autoihin ja suuntasivat kohti Hollolassa sijaitsevaa Pirunpesää.

Pirunpesä oli suurimmalle osalle opiskelijoita tuntematon paikka. Alun perin kuvaus- ja maisemapiirtämispäivän paikkana piti olla Lapakiston luonnonsuojelualue. Edellisenä iltana neuvokas kuvataidelinjan opiskelija kävi skootterillaan tarkistamassa epäilyttävän tien kuntoa ja kelirikon takia tie olikin suljettu. Kohde vaihdettiin Leena-open ehdotuksesta Pirunpesäksi.

Paikan vaihto osoittautui kaikille kuitenkin mieluisaksi ja henkeä salpaavaksi kokemukseksi. Jylhä koskemattomalta tuntuva luonto ja paikan geologishistoriallinen henki ottivat joukon haltuunsa ja lumosivat olemuksellaan.

Päivä kului eri kohteita kuvakulmia ja –kokoja kuvaten. Valon ja varjon leikki yhdistettynä paikan hengen tallentamiseen. Etsittiin pientä ja suurta sekä päinvastoin. Pirunpesän yhteydessä on myös nuotiopaikka, josta muodostui lähtöruutu kaikkeen tekemiseen.

Alla tietoa Pirunpesästä, ehkä sinuakin kiinnostaa käydä katsastamassa ja kokemassa paikka; niin lähellä, muutaman kilometrin päässä asutuksesta ja parin kilometrin päässä ajotiestä.

Pirunpesä sijaitsee Tiirismaalla ja on yhteensä noin 34 hehtaaria suuri. Alue on rauhoitettu 1950-luvulla. Pirunpesälle pääsee esimerkiksi Tiirismaan radiomastolle kulkevaa tieltä risteävää ulkoilureittiä tai Messilän golfkentän halki kulkevaa tietä pitkin.

Historia

Kallio jähmettyi magmasta 2000 miljoonaa vuotta sitten ja siinä on säilynyt paikoin kivettyneitä aaltojen jälkiä, jotka ovat säilyneet jääkauden ankarista ajoista nykypäivään asti. Pirunpesän taakse syntyi jääkaudella jääjärvi Villinpeltojen kohdalle, jonka sulamisvedet virtasivat kohti Baltian jääjärveä puhdistaen samalla rotkon irtomateriaalista. Pirunpesän ympärillä on paikoin 5-20 metriä korkeat pystysuorat seinämät, ja rotkossa on nykyään runsaasti rapautuneita kvartsiittilohkareita, jotka ovat pilkkoutuneet vuosituhansien aikana talven pakkasissa.

Ympäristö

Pirunpesän luonnonsuojelu alue on osittain tuoretta ja osittain kuivahkoa kangasta. Alue on louhikkoista /kivikkoista, ja maasto on vaihtelevaa. Suppia on myös runsaasti. Puissa kasvaa paljon erilaisia luppoja ja naavoja. Maastossa on kaatuneita lahopuita ja pystyssä olevia kelopuita. Alueella kulkevat polut ovat hyvät kulkea, vaikka ovatkin luontopolkujen tapaan juurakkoisia ja kivikkoisia. Pesän kallioisen rotkolaakson kupeessa on myös taukopaikka. Aluetta kiertää myös luontopolku, jolta aukeaa näköalat Vesijärven, Messilän golfin sekä Lahden kaupunkiin suuntiin. Alue kuuluu Natura 2000 –verkostoon

Kasvillisuus

Alueen valtapuina ovat kuusi ja mänty, mutta myös pihlajaa ja koivua tavataan. Monet puut ovat hyvin vanhoja, ja oksilla kasvaa runsaasti luppoja. Kenttäkerros on hyvinkin rehevää: mustikkaa kasvaa ympäri Pirunpesän aluetta. Paikoin alueella kasvaa myös kallioimarretta, riidenliekoa, oravanmarjaa sekä metsätähteä. Kuivemmilla paahteisilla paikoilla kasvaa hieman puolukkaa, kanervaa ja juolukkaa. Pohjakerroksessa kasvaa paljon sammalia ja kuivemmilla paikoilla jäkäliä, esimerkiksi seinäsammalta, kynsisammalta, karhunsammalta, kerrossammalta, poronjäkäliä (mm. valko-, harmaa- ja palleroporonjäkälä), hirvenjäkälää ja torvijäkäliä (mm. puikko-, pikku-, puna- ja kerrostorvijäkälä). Kallioilla ja siirtolohkareilla kasvaa erikoisia sammallajeja, joita tavataan yleensä vain meri-ilmastossa. Kalliotierasammalen ja hohkasammalen esiintymistä selitetäänkin merituulilla ja niiden mukanaan tuomilla sateilla, joiden vaikutus ulottuu tälle Salpausselän reunamalle.

Alueen kasvillisuus muuttuu tuoreesta kuivaksi mitä ylemmäs pirunpesällä mennään. Kallion päällä on paljaita kasvualustoja johtuen happamasta kvartsiitista. Petäjät ovat aihkilatvaisia Pirunpesän korkeimmilla kohdilla. Kalliopainanteisiin on syntynyt soistuvia laikkuja, joissa kasvaa mm. rahkasammalia, suopursua ja juolukkaa.

Pirunpesässä viihtyvät muun muassa käpytikka, palokärki, pohjantikka, harmaapäätikka, kehrääjä, varpuspöllö, käenpiika, pyy ja teeri.