Nuoret taiteen tekijät puhuvat maapallon tilasta ja meistä –kuvillaan

Kannaksen lukion ala-aulassa on esillä viiden kuvataidelinjalaisen teokset, mitkä puhuttelevat meitä kaikkia ihmisiä maapallomme tilasta ja päivittäisestä elämän asioistamme kaiken hektisyyden keskellä. Lähtökohtana nykytaide -kurssi perustuu nuoren omaan kokemusmaailmaan suhteessa nykytaiteen kentässä oleviin ilmiöihin ja ilmaisukeinoihin. Kukin opiskelija ideoi, suunnitteli ja toteutti itselle tällä hetkellä mieltä askarruttavien ajatusten innovoiman teoksen.

Linnea Hyytiä: Haalenee pois
Sekatekniikka/akryylimaalaus

Linnea Hyytiän suurikokoinen sekatekniikka/akryylimaalaus: Haalenee pois, käsittelee ilmastomuutoksen aiheuttamia tuhoja korallien näkökulmasta.Työn lähtökohtana on koralliriuttojen tuhoutuminen ihmisen toiminnan tuloksena. Värit katoavat, korallit haalenevat ja lopulta kuolevat. Linnea haluaa työllään nostaa esille korallien merkitystä muille eliöille ja sitä kautta koko ekosysteemille. Teos on koskettava; se on yhtä aikaa surullinen, ahdistava että kaunis.

Julia Haaranen: The Wall of Finnish Society
Installaatio, Digitaalinen teos, Värjätty kangas 150 cm x 150 cm,

Julia Haaranen puhuu installaatiossaan The Wall of Finnish Society suomalaisen yhteiskunnan sisäänpäin kääntyneisyydestä sekä kielimuurista. Olen lähipiirin kautta tajunnut, kuinka vaikeaa on ulkomaalaisen, suomea puhumattoman henkilön asua, asioida Suomessa, saati päästä suomalaiseen yhteiskuntaan sisälle. Suomalaiset osaavat kyllä englantia jotensakin hyvin, mutta ollaan arkoja. Kielimuuri on ongelma.

Julia näkee suomalaiset sisäänpäin kääntyneinä sekä ennakkoluuloisina. Ennakkoluulot vaikuttavat siihen, miten otetaan muita vastaan ja päästetään heidät sisään ryhmään; ennakkoluulot lisäävät suvaitsemattomuutta. Tekijä haluaa herättää ajatuksia aiheesta, jota ei ole tullut ajatelleeksi aikaisemmin, koska se on niin sisällä meissä…Haluan rohkaista ihmisiä käyttämään kieltään, lähestymään ”vieraitakin” suopeasti ja kohtelemaan toisia siten, kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan.

Julian The Wall of Finnish Society ilmentää suomalaisuutta jo värin valinnoillaan. Suomalaisen yhteiskunnan seinämä henkii keskiössä pyöritelleen kielellä ja suussa kohteliaisuuksia ja tuttavuuden osoituksia, mitkä tuntuvat meistä jotensakin vierailta, kun taas muissa kielissä niin luontevilta. Värjätty kangas pohjalla luo eloisuutta ja saa tekstin sykkimään kiinnostavasti.

Viivi Saarinen: Sen olisi voinut syödä
Valokuvainstallaatio

Viivi Saarisen Sen olisin voinut syödä – valokuvainstallaation aiheena on ruokahävikki. Teoksen lähtökohtana on herättää tunteita ja ajatuksia syömättä jätettyä hävikkiruokaa kohtaan. Ihmiset heittävät kotitalouksissa, ravitsemuspalveluissa, kaupoissa suuria määriä syömäkelpoista ruokaa roskiin. Poisheitetty ruoka on myös ”kiellettyä”; sitä ei voi ottaa tai lahjoittaa… Viivi haluaa työllään sanoa, miten suuri merkitys on ruokahävikillä niin luonnon, ympäristön ja energian kannalta. Ruuasta on tullut kuluttamisen yksi ilmiö lisää.

Valokuvainstallaatio on vaikuttava. Kaksi mustaan kaapuun verhoutunutta hahmoa kannattelee klassisen maalauksellisia valokuvia roskiksesta noukituista ruuan tähteistä. Omena ja paprika on kuvattu asetelmallisesti keskiöön. Valokuvien kehykset ovat useaan kertaan käytettyjä; ja sopivat kokonaisuuteen.

Sanni Kosonen: Ote
Sekatekniikka, esinekooste

Sanni Kososen teoksen Ote aiheena on nykyihmisen riippuvuus puhelimeen. Sanni haluaa sekatekniikkatyöllään nostaa esille kännypuhelimen moninaisen vaikutuksen nykyihmisen elämään.

Tekijää huolestuttaa kännykän addiktoitunut itsestään selvyys päivän toimintojen rytmittäjänä, monen yhtä aikaa halutun kokemuksen ja tiedon viestittäjänä ja toteuttajana. Känny on tajunnan virtaa, mikä mahdollistaa monta yhtä aikaista asiaa samalla sulkee meidät pois reaalisesta todellisuudesta. Känny on tuki ja turva, kontrollin väline ja tuhon tuoja. Känny pitää meidät otteessaan… Sekatekniikalla toteutettu Ote on yhtä aikaa hektinen ja tajunnan virtaa, tiedon ja median määrää ilmentävä hallittu kokonaisuus.

Vilma Virtanen: Epätasapaino
Kokeileva tekstiilitaide, maalaus kankaalle, kangasvärit

Vilma Virtasen Epätasapaino on kertomus maapallon synnystä ja tuhosta. Vilma käsittelee kokeilevassa tekstiilitaideteoksessaan ihmisen ja luonnon välistä epätasapainoa. Ihminen on toiminnallaan varsin lyhyessä ajassa aiheuttanut epätasapainon, millä on kerrannaisvaikutus kaikkeen, mikä lisää epätasapainoa entisestään. Epätasapaino aiheuttaa koko ajan lisää epätasapainoa. Modernisoitunut, kulutusyhteiskunta kaikkine laitteineen, tavaroineen, tuotteineen nousee ja kohoaa; samalla luonto ja ympäristö ovat tuhoutuneet lyhyessä ajassa pahasti. Eläimiä ja kasveja ei saada einää takaisin.

Kangasvärjäyksessä ja -maalauksessa maapallon synny alun kasvit ovat alinna teosta. Tarina jatkuu tuohoisana ja lopulta ei ole mitään; pelkkää tyhjyyttä ylhäällä. Vilman tekstiilitaideteos on surullinen ja riipaiseva.

 

NUORET TAITEEN TEKIJÄT PUHUVAT MAAPALLON TILASTA JA MEISTÄ – KUVILLAAN

Näyttely on Kannaksen lukion ala-aulassa 16.9. – 18.10. 2019

Teksti ja kuvat: Leena Valtonen