Kannaksen lukiossa biologiaa ja maantiedettä erityisesti IB-ryhmille opettava Hanna Rosti on saanut Koneen Säätiöltä tutkimusapurahan kahdeksi vuodeksi. Koko Kannaksen väki onnittelee!
Pieni tieteelle kuvaamaton kädellinen, Taitan pikkugalago (Paragalago sp.) ja samoin tieteelle kuvaamaton Taitan puutamaani (Dendrohyrax sp.) elävät Taitavuorten metsien viimeisissä saarekkeissa Keniassa. Nämä metsäsaarekkeet ovat yhteensä vain noin kolme neliökilometriä. On selvää, että molemmat lajit ovat jo lähellä sukupuuttoa.
Taitan pikkugalago löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002, jolloin todettiin sen todennäköisesti olevan uusi laji (Perkin et al. 2002). Löysin lajin uudelleen 2019, jolloin sain myös ensimmäiset valokuvat lajista (Rosti et al. 2020). Tämä pikkuruinen, noin 100g painava, hyvin sosiaalinen kädellinen saalistaa hyönteisiä hyppien ketterästi puunrunkojen välillä.
Puutamaanit ovat hämmästyttävästi sukua norsuille ja manaateille. Puutamaanit kiipeilevät puissa kömpelösti kolmen varpaansa avulla ja niillä on jopa pienet syöksyhampaat. Pulleat, 3-5 kg painavat puutamaanit käyttävät lehtiä ravinnokseen. Puutamaanit huutelevat toisilleen latvustossa jatkuvasti ja tutkimuksissani on selvinnyt, ensimmäistä kertaa maailmassa, että puutamaanit myös laulavat kosiolauluja. Nämä laulut ovat pitkiä ja monimuotoisia.
Tavoitteenamme on tunnistaa lajit tieteellisesti. Tämä edellyttää muun todistusaineiston ohella DNA-tutkimuksia. Lisäksi selvitämme lajien populaatioiden koot ja elinalueet. Näiden tietojen avulla lajeille voidaan laatia uhanalaisuusluokitukset. Koska uskomme lajien olevan jo äärimmäisen uhanalaisia (CR), tällä on merkittävä vaikutus lajien suojelun edistymiseen.
Tutkimus ottaa myös aktiivisen roolin metsien laajentamisessa ja käytävien rakentamisessa metsien välille. Helsingin yliopistolla on jo olemassa suunnitelmat tämän metsittämisen toteuttamiseksi. Uskomme että tutkimuksen ja näiden tuhkimolajien saama suuri julkisuus edesauttaa rahoituksen saamista.
Tutkimusrahoitus Koneen Säätiöltä voi pelastaa nämä kaksi lajia sukupuutolta ja samalla tuhansittain muita lajeja.
Afrikan metsissä yöaikaan tehtävä tutkimus edellyttää rohkeutta, sekä erinomaista fyysistä ja henkistä kuntoa. Ajan moottoripyörällä öisin Kenian vuoristossa ja kiipeilen valtavissa puissa köysien avulla. Erilaiset hyönteiset, loiset ja taudit aiheuttavat riskejä. Uusien lajien kuvaaminen vaatii paljon todistusaineistoa. Haluan ehdottomasti onnistua pelastamaan nämä lajit sukupuutolta yhdessä yhteistyökumppaneiden ja paikallisen yhteisön kanssa.
Kuva: Hanna Rosti
Taitavuorten pikkugalago
