Vanha opetussuunnitelma. Sulkeissa on vastaava uuden opetussuunnitelman kurssi.
-
Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä(ÄI)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_ÄI 1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
– tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji
ja tekstityyppi
– viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
– tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit,
sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit
– erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys,
havainnollisuus ja eheys
– tekstien referointi ja kommentointi
– omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun
näkökulmasta
– vuorovaikutustaidot ryhmässäv_ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä
– tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus;
jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta
– informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen
ja arviointi
– kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja
siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen
erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannaltav_ÄI 3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
– kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa
hyödyntäen
– proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe,
henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi
– lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi,
mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus
– draama kirjallisuudenlajina
– novellien, runojen ja draaman erittelyä
– kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissäv_ÄI 4 Tekstit ja vaikuttaminen
– suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta,
propaganda; ironia, satiiri, parodia
– vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni,
pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos
– argumentointitavat ja retoriset keinot
– kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
– tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
– tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
– viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikkav_ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti
– eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen
kontekstin näkökulmasta
– tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä
oman aikansa että nykyajan kontekstissa
– tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen
vaikutus tekstiin
– oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti
– oman tyylin hiontaa ja huoltoav_Äi6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
– teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta
kulttuurista nykyviestintään
– suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä;
kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta
– kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
– suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja
– kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheistaValtakunnalliset syventävät:
v-ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (Uusi ops ÄI07)
– vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
– verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
– esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja
menettelytavat
– esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
– puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuriav_ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen (Uusi ops ÄI07)
Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:
– tekstityypit ja tekstilajit
– tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
– tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen,
tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
– kielenhuoltoav_ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (Uusi ops ÄI08)
– nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
– ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista
– mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
– osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöönKoulukohtaiset:
v_ÄI10 Kielenhuollon kurssi (Uusi ops ÄI11)
kieliopin peruskäsitteiden kertausta ja kielenhuollon sekä oikeinkir-joituksen harjoituksia.v_ÄI11 Kirjallisuusdiplomikurssi (Uusi ops ÄI12)
Luetaan 20 kaunokirjallista teosta, joista esim. kirjoitetaan kirjalli-suusessee tai keskustellaan opettajan johdolla. Suoritetaan 1,5 – 2,5 vuodessa.
Voidaan toteuttaa myös kokonaan verkko-opiskeluna.v_ÄI12 Kirjallisuuskurssi
Kurssilla luetaan eurooppalaisen kirjallisuuden vanhoja ja uusia näytteitä. Luetaan eurooppalaista lyriikkaa ja proosaa sekä harjoitellaan etenkin novellin analysoimista ja tulkitsemista. Syvennetään kaunokirjallisuuden tulkintatapojen hallintaa ja kaunokirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemusta. Tutustutaan sekä vanhempaan että uudempaan moderniin kirjallisuuteen ja etsitään eurooppalaisuuden yhteistä pohjavirettä ja toisaalta kunkin kulttuurin erikoislaatua. On mahdollista käsitellä myös suomalaisten nykykirjailijoiden tuotantoa.
v_ÄI15 Lehtityön kurssi
Kurssille voi tulla 4-10 opiskelijan pienryhmä, joka toimii läpi vuoden koodeihin ja jaksoihin sitomattomasti. Kurssilla voi olla tutustumiskäyntejä mediaan, ammatillista mentorointia sekä pieniä palavereja läpi vuoden. Tuotamme kurssilla Salpausselän lukion osuuden neljästi vuodessa ilmestyvään Lahden lukioiden yhteiseen verkkolehteen.
Työskentelemme työpareina tai pienryhminä opettajan ohjauksessa. Toteutamme haastatteluja, vierailuja tapahtumissa tai muuta ryhmän ideoiden ja toiveiden perusteella. Työskentely on luovaa ja määrätietoista, varsin vapaamuotoista mutta vaatii sitoutumista julkaisuajankohtiin. Kurssi kestää koko lukuvuoden ja kurssisuorituksen saa 5.jakson lopussa tunnollisesti suoritetusta kurssista. -
Suomi toisena kielenä (S2)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_s21 Perusteet hallintaan (Uusi ops S01)
– opiskelijan kielitaidon kartoitus
– opiskelijan tausta ja kokemukset
– kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen
– lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka
– parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot
– suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet
– aineistopohjainen kirjoitelmaSuomen kielen oppiminen ja opiskeleminen
– suomi toisena kielenä -opetus lukiossa – perusteita ja periaatteita
kurssien sisällöt yleisesti, kurssiarviointi, yo-kokeen pääperiaatteet
– kielitaidon kartoitus
itsearviointia kielitaidon tasojen kuvausasteikon avulla
esim. Dialang-testiohjelma
– kielenoppimisen tekniikoita
esim. lukustrategiat, muistiinpanotekniikoita, sanaston laajentamisen
strategioitav_S22 Kieli käyttöön (Uusi ops S02)
– kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio
– erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä
– eri asiointitilanteita
– hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia
– kielen lausetason perusrakenteet
peruslauseen rakentaminen
peruslauseen jäsenet, erityisesti objekti
suomen kielelle ominaiset lausetyypit
– sananmuodostuskeinotv_S23 Kielellä vaikutetaan (Uusi ops S03)
– mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia
– asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia
– perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti
– ryhmäkeskustelutehtäviä
– kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana
– nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua
– vertailumuotoja ja rektioseikkojav_S24 Syvemmät tekstitaidot (Uusi ops S04)
– erilaisia mediatekstejä; niiden tulkintaa ja hyödyntämistä
– tekstin tuottamista erilaisista aineistoista
– luovaa kirjoittamista
– referointiav_S25 Suomalainen kulttuuri tutuksi (Uusi ops S05)
– kirjallisuuden keskeisiä lajeja
– suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia
sekä ainakin yksi kokonaisteos
– opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esimerkiksi teatterikäynti
– yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittelyv_S26 Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (Uusi ops S06)
– vaativien kielen rakenteiden kertaamista
– kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä
– sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta
– rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä, kirjoitelmia
– suomalainen kaunokirjallinen teosValtakunnalliset syventävät:
v_S27 Puhekieli tarkasteluun
– suomen puhekielen kielioppia
– suomen puhekielen erityispiirteitä
– yleispuhekieli, murre, slangi
– puhekielen erityispiirteitä
– itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittä-minen luokalle, kirjallinen raportointiv_S28 Erilaisten tekstien kirjoittaminen
– kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja asi-oimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys
– kirjoittamista materiaalin pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu
– pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia
– ns. luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan
– kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet
– jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa
– kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaanv_S29 Tekstien maailmassa
– erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien tekstien lukemista
– vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin ra-kentumisen kannalta tärkeä teos
– kirjailija- tai teosesittely
– kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamis-ta
– käännösharjoitus -
Englanti A1 (ENA)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_ENA1 Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden
hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään
ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.
Aihekokonaisuus “hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.v_ENA2 Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden
hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä
käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet “hyvinvointi ja turvallisuus” sekä “viestintä- ja
mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään
huomiota ilmaisuvarmuuteen.v_ENA3 Opiskelu ja työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille
tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman
kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus “aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”
tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.v_ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana
ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. “Aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan
erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla
erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.v_ENA5 Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet “kulttuuri-identiteetti ja
kulttuurien tuntemus” ja “viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden
käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.v_ENA6 Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat,
tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus “teknologia ja
yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua
ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.Valtakunnalliset syventävät:
v_ENA7 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.v_ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin
aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien
avulla.Koulukohtaiset:
v_ENA9 Perusta vahvaksi
Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan perussanastoa ja keskeisiä rakenteita. Kurssilla tutustutaan erilaisiin opiskelutekniikoihin. Kurssin aikana voidaan pitää pieniä kokeita. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti opiskelemalla.v_ENA10 Kohti ylioppilaskirjoituksia 1
ENA 10 on pitkän englannin yo-kokeeseen valmentava kurssi, jolla harjoitellaan kaikkia yo-kokeen osa-alueita, erityisesti kielioppia ja rakenteita. Kurssin aikana saatetaan pitää pieniä kokeita. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti opiskelemalla.
v_ENA11 Kohti ylioppilaskirjoituksia 2
ENA 11 tarjotaan kolmantena vuonna vain abiturienteille. Kyseessä on oppi- ja harjoituskirjaan sidottu kurssi Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti opiske-lemalla.
v_ENA12 Suullisen kielitaidon kurssi
ENA 12 on suullisen kielitaidon soveltava kurssi 2. tai 3. vuosikurssin opiskelijoille. Keskeiset sisällöt: Kurssilla käsitellään lukion opetussuunnitelman aihepiirejä suulli-sesti ja harjoitellaan monipuolisesti suullisia viestintätilanteita. Kurssiin sisältyy suul-linen koe. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti opiskelemalla
v_ENA13 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
ENA13 on pitkän englannin yo-kokeeseen valmentava kurssi, jolla harjoitellaan kaikkia yo-kokeen osa-alueita, erityisesti sanaston laajentamista. Kurssin aikana saatetaan pitää pieniä kokeita. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti opiskelemalla.
-
Ruotsi A1 (RUA)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden
hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen
elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla
painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.v_RUA2 Ihmiset ympärillämme
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden
hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat.
Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus “hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa
näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien
avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteenv_RUA3 Suomi -osa Pohjolaa ja Eurooppaa
Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista
ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena
maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti “kulttuuri-identiteetti
ja kulttuurien tuntemus”. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin
tarkoituksiin sopivia tekstejä.v_RUA4 Elinympäristömme
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla.
Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet “kestävä
kehitys”, “viestintä- ja mediaosaaminen” ja “teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia
kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.v_RUA5 Opiskelu ja työ
Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla
harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten
tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla
korostuu “aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.v_RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet “kulttuuri-identiteetti ja
kulttuurien tuntemus” ja “viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden
käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.Valtakunnalliset syventävät:
v_RUA7 Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin
aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien
avulla.v_RUA8 Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana
esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet
tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.Koulukohtaiset:
v_RUA9 Perusta vahavaksi
Johdantokurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joille ruotsi on peru-skoulussa tuottanut vaikeuksia tai jotka tuntevat tarvitsevansa muistin virkistämistä. Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan peruskoulussa opiskeltuja asioita, perussanastoa ja keskeisiä rakenteita. Kurssin tavoitteena on saavuttaa sellainen taso, josta on helppo jatkaa pakollisten kurssien opiskelua. Kurssin voi käydä myös opintojen my-öhemmässä vaiheessa, mikäli perusasioiden kertaus on tarpeen.
v_RUA10 Kohti ylioppilaskirjoituksia
Abiturienttien kertauskurssi on tarkoitettu kaikille, jotka aikovat kirjoittaa ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Kurssilla kerrataan ruotsin kielen keskeisimpiä rakenteita ja sanastoa eri aloilta sekä tutustutaan ylioppilaskokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin (kirjoitus, kuuntelu, rakennekokeet, tiivistelmä, luetunymmärtäminen)
v_RUA11 Suullisen kielitaidon kurssi
Kurssin tavoitteena on harjoittaa eri tavoin ruotsin kielen suullisia valmiuksia ja antaa opiskelijalle itsevarmuutta käyttää ruotsin kieltä erilaisissa käytännön tilanteissa. Kurssilla keskustellaan, tehdään kielistudioharjoituksia, pelataan ja leikitään.
v_RUA12 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat,
ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. -
Saksa A1 (SAA)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_SAA1 Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden
hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään
ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.
Aihekokonaisuus “hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.v_SAA2 Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden
hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä
käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet “hyvinvointi ja turvallisuus” sekä “viestintä- ja
mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään
huomiota ilmaisuvarmuuteen.v_SAA3 Opiskelu ja työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille
tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman
kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus “aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”
tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.v_SAA3 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana
ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. “Aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan
erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla
erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.v_SAA5 Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet “kulttuuri-identiteetti ja
kulttuurien tuntemus” ja “viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden
käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.v_SAA6 Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat,
tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus “teknologia ja
yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua
ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.Valtakunnalliset syventävät:
v_SAA7 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.v_SAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin
aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien
avulla.Koulukohtaiset:
v_SAA9 Perusta vahvaksi
v_SAA10 Kohti ylioppilaskirjoituksia
v_SAA11 Suullisen kielitaidon kurssi
v_SAA12 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin
liittyvät aiheet.v_SAA13 Saksan kielidiplomikurssi
Kielidiplomi I on todistus saksan kielen taidosta haettaessa työ- tai harjoittelupaikkoja. Kokeessa on kirjallinen osuus (luetun ymmärtäminen ja kirjoitelma), kuullun ymmärtäminen ja suullinen osuus.
-
Ranska A1 (RAA)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_RAA1 Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden
hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään
ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.
Aihekokonaisuus “hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.v_RAA2 Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden
hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä
käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet “hyvinvointi ja turvallisuus” sekä “viestintä- ja
mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään
huomiota ilmaisuvarmuuteen.v_RAA3 Opiskelu ja työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille
tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman
kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus “aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”
tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.v_RAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana
ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. “Aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan
erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla
erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.v_RAA5 Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet “kulttuuri-identiteetti ja
kulttuurien tuntemus” ja “viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden
käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.v_RAA6 Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat,
tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus “teknologia ja
yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua
ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.Valtakunnalliset syventävät:
v_RAA7 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.v_RAA8
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin
aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien
avulla.Koulukohtaiset:
v_RAA9
Syvennetään päättökokeen kannalta keskeisiä valmiuksia
v_RAA10 Ranskan opintomatka
Ranskalaiseen kulttuuriin tutustuminen ja ranskan kielen käyttämi-nen autenttisessa ympäristössä. Omakustanteinen matka, jonka kohde ja ajankohta so-vitaan lukuvuoden alussa. Matkaa ennen pidettävissä palavereissa suunnitellaan ohjelma, tutustumiskohteet ja tehtävät. Matkan aikana osallistutaan aktiivisesti ohjel-maan, tehdään sovitut tehtävät ja harjoitetaan maksimaalisesti ranskan kieltä. Matkan jälkeen raportti ja päätöspalaveri.
v_RAA11 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin
liittyvät aiheet. -
Venäjä A1 (VEA1)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_VEA1 Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden
hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään
ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.
Aihekokonaisuus “hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.v_VEA2 Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden
hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä
käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet “hyvinvointi ja turvallisuus” sekä “viestintä- ja
mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään
huomiota ilmaisuvarmuuteen.v_VEA3 Opiskelu ja työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille
tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman
kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus “aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”
tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.v_VEA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana
ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. “Aktiivinen kansalaisuus ja
yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan
erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla
erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.v_VEA5 Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet “kulttuuri-identiteetti ja
kulttuurien tuntemus” ja “viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden
käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.v_VEA6 Tiede talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat,
tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus “teknologia ja
yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua
ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.Valtakunnalliset syventävät:
v_VEA7 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.v_VEA8 Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin
aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien
avulla.Koulukohtaiset:
v_VEA9 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin
liittyvät aiheet. -
Espanja A1 (EAA1)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_EAA1 Nuori ja hänen maailmansa
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kielitaidon eri osa-alueista painottuvat puheen tuottaminen ja ymmärtäminen. Kurssin aikana kerrataan ja laajennetaan aihepiiriin liittyvää sanastoa. Opiskelijat saavat perustiedot tekstien opiskelusta ja oppikirjan käytöstä.
v_EAA2 Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kerrataan ja laajennetaan aihepiiriin liittyvää sanastoa.
v_EAA3 Opiskelu ja työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kielitaidon osa-alueista painottuvat kirjallinen tuottaminen sekä tekstin ymmärtäminen.
v_EAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
v_EAA5 Kulttuuri ja maailma
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Kurssilla sovitaan millaisia nämä tuotokset voivat olla.
v_EAA6 Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Kiinnitetään huomiota lukemisen ymmärtämiseen. Kirjallista ilmaisua hiotaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
-
Ruotsi B1 (RUB1)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_RUB1 Koulu ja vapaa-aika
– aihepiirit: opiskelu ja nuorten harrastukset
– aihekokonaisuus: hyvinvointi ja turvallisuus
– kirjoittamista harjoitellaan lyhyiden kurssin aihepiireihin liittyvien viestinnällisten tehtävien avullav_RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa
– aihepiirit: nuorten elämä, opiskelu, työ, harrastukset, palvelut ja vapaa-aika
– aihekokonaisuudet: hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen
– kirjoittamista harjoitellaan lyhyiden kurssin aihepiireihin liittyvien viestinnällisten tehtävien avullav_RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa
– aihepiirit: kotimaa, suomenruotsalaisuus, Suomen vertailu muihin Pohjoismaihin, Suomi pohjoimaisena valtiona Euroopassa
– aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
– kirjallista ja suullista viestintää harjoitellaan kertomalla omasta kotiseudustav_RUB 4 Elämää yhdessä ja erikseen
– aihepiirit: elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt
– aihekokonaisuudet: hyvinvointi ja turvallisuus
– laaditaan pidempiä kirjoitelmia kurssin aihepiireistäv_RUB5 Elinympäristömme
– aihepiirit: luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet
– aihekokonaisuudet: kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen
– kirjoittamista harjoitellaan erilaisilla tarkoitukseen sopivilla teksteillä sekä mm. kirjoittamalla tiivistelmäValtakunnalliset syventävät:
v_RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa
myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa.
Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä
harjoittavien materiaalien avulla.v_RUB7 Yheteinen maailma ja kansainvälistyminen
– aihepiirit: maailmanlaajuiset ilmiöt, kansainvälinen vaikuttaminen ja vastuu, yh-teiskunnalliset asiat, päätöksentekoon osallistuminen
– aihekokonaisuudet: kestävä kehitys sekä viestintä-ja mediaosaaminen
– tekstin- ja kuullunymmärtämistä syvennetään entistä vaativammalla kieliaineksel-laKoulukohtaiset:
v_RUB8 Perusta vahvaksi
Johdantokurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joille ruotsi on peruskoulussa tuottanut vaikeuksia tai jotka tuntevat tarvitsevansa muistin virkistämistä. Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan peruskoulussa opiskeltuja asioita, perussanastoa ja keskeisiä rakenteita. Kurssin tavoitteena on saavuttaa sellainen taso, josta on helppo jatkaa pakollisten kurssien opiskelua. Kurssin voi käydä myös opintojen myöhemmässä vaiheessa, mikäli perusasioiden kertaus on tarpeen.
v_RUB9 Kohti ylioppilaskirjoituksia
Abiturienttien kertauskurssi on tarkoitettu kaikille, jotka aikovat kirjoittaa ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Kurssilla kerrataan ruotsin kielen keskei-simpiä rakenteita ja sanastoa eri aloilta sekä tutustutaan ylioppilaskokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin (kirjoitus, kuuntelu, rakennekokeet, tiivistelmä, luetunymmärtä-minen)
v_RUB10 Finland före 1800-talet
Ruotsin vallan aika Suomen historiassa, puolet kurssissa käsitel-lään ruotsiksi.
v_RUB11 Ruotsin suullinen kurssi
Kurssin tavoitteena on harjoittaa eri tavoin ruotsin kielen suullisia valmiuksia ja antaa opiskelijalle itsevarmuutta käyttää ruotsin kieltä erilaisissa käytännön tilanteissa. Kurssilla keskustellaan, tehdään kielistudioharjoituksia, pelataan ja leikitään. Arviointi: suoritusmerkintä (S), mikä edellyttää läsnäoloa oppitunneilla.
v_RUB12 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä
– aihepiirit: pohjoismainen kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva
– aihekokonaisuus: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen
– suullisesti tai kirjallisesti toteutetaan jonkin pohjoismaiseen kulttuuriin liittyvän aiheen esittely, esim. suullinen esitelmä tai kirja-arvostelu -
Englanti B1 (ENB)
Valtakunnalliset syventävät:
v_ENB21 Vapaa-aika ja harrastukset
v_ENB22 Meillä ja muualla
v_ENB23 Ennen ja nyt
-
Saksa B2 (SAB2)
Valtakunnalliset syventävät:
v_SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajan
viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa
perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden
tuntemusta.v_SAB22 Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten
tehtävien avulla.v_SAB23 Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina
ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan
perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.v_SAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja
kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.v_SAB25 Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.v_SAB26 Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan
ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin
ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.v_SAB27 Tiede ja tekniikka
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset
tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.v_SAB28 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen
kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.Koulukohtaiset:
v_SAB29 Kohti ylioppilaskirjoituksia
Kurssilla kerrataan aiemmin opittua ja valmentaudutaan yo-kirjoituksiin. Tehdään kirjoitus- ja kuullunymmärtämisharjoituksia ja luetaan teks-tejä eri aihepiireistä
vSAB210 Saksan kielidiplomikurssi
Kielidiplomi I on todistus saksan kielen taidosta haettaessa työ- tai harjoittelupaikkoja. Kokeessa on kirjallinen osuus (luetun ymmärtäminen ja kirjoitelma), kuullun ymmärtäminen ja suullinen osuus.
-
Ranska B2 (RAB2)
Valtakunnalliset syventävät:
v_RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajan
viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa
perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden
tuntemusta.v_RAB22 Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten
tehtävien avulla.v_RAB23 Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina
ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan
perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.v_RAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja
kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.v_RAB25 Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.v_RAB26 Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan
ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin
ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.v_RAB27 Tiede ja tekniikka
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset
tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.v_RAB28 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen
kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. -
Saksa B3 (SAB)
Valtakunnalliset syventävät:
v_SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (Uusi ops SAB301)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja
esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta.
Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan
selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.v_SAB32 Näin asiat hoituvat (Uusi ops SAB302)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla
harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla
ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.v_SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset (Uusi ops SAB303)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja
laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.v_SAB34 Meillä ja muualla (Uusi ops SAB304)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten
viestinnällisten tehtävien avulla.v_SAB35 Ennen ja nyt (Uusi ops SAB305)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina
ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan
perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.v_SAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (Uusi ops SAB306)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja
kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.v_SAB37 Kulttuuri (Uusi ops SAB307)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.v_SAB38 Yhteinen maapallomme (Uusi ops SAB308)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan
sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös
mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten
laatimista suullisesti ja kirjallisestiKoulukohtaiset:
v_SAB39 Kohti ylioppilaskirjoituksia
Kurssilla kerrataan aiemmin opittua ja valmentaudutaan yo-kirjoituksiin. Tehdään kirjoitus- ja kuullunymmärtämisharjoituksia ja luetaan teks-tejä eri aihepiireistä.
v_SAB310 Saksan opintomatka
kirjalliset ja/tai suulliset ennakkotehtävät
matka kohdekieliseen maahan
matkan aikana suoritettavat kulttuuri- ja sanastotehtävät
loppuraportti -
Ranska B3 (RAB3)
Valtakunnalliset syventävät:
v_RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (Uusi ops RAB301)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja
esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta.
Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan
selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.v_RAB32 Näin asiat hoituvat (Uusi ops RAB302)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla
harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla
ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.v_RAB33 Vapaa-aika ja harrastukset (Uusi ops RAB303)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja
laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.v_RAB34 Meillä ja muualla (Uusi ops RAB304)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten
viestinnällisten tehtävien avulla.v_RAB35 Ennen ja nyt (Uusi ops RAB305)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina
ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan
perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.v_RAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (Uusi ops RAB306)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja
kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.v_RAB37 Kulttuuri (Uusi ops RAB307)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.v_RAB38 Yhteinen maapallomme (Uusi ops RAB308)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan
sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös
mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten
laatimista suullisesti ja kirjallisesti.Koulukohtaiset:
v_RAB39 Kohti ylioppilaskirjoituksia
rakenteiden ja sanaston kertaaminen, kuullunymmärtämisen, tekstin ymmärtämisen ja ainekirjoituksen harjoittelu
v_RAB310 Ranskan opintomatka
Tavoitteena on, että opiskelija
– perehtyy kohdekieliseen kulttuuriin omakohtaisten kokemusten kautta
– harjaannuttaa kielitaitoaan autenttisissa tilanteissa -
Venäjä B3 (VEB3)
Valtakunnalliset syventävät:
v_VEB31 Hyvää päivää, hauska tutustua
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja
esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta.
Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan
selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.v_VEB32 Näin asiat hoituvat
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla
harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla
ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.v_VEB33 Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja
laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.v_VEB34 Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten
viestinnällisten tehtävien avulla.v_VEB35 Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina
ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan
perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.v_VEB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja
kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.v_VEB37 Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.v_VEB38 Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan
sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös
mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten
laatimista suullisesti ja kirjallisesti. -
Espanja B3 (EAB3)
Valtakunnalliset syventävät:
v_EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (Uusi ops EAB301)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja
esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta.
Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan
selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.v_EAB32 Näin asiat hoituvat (Uusi ops EAB302)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla
harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla
ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumistav_EAB33 Vapaa-aika ja harrastukset (Uusi ops EAB303)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja
laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.v_EAB34 Meillä ja muualla (Uusi ops EAB304)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,
nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten
viestinnällisten tehtävien avulla.v_EAB35 Ennen ja nyt (Uusi ops EAB305)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina
ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan
perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.v_EAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (Uusi ops EAB306)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja
kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.v_EAB37 Kulttuuri (Uusi ops EAB307)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.v_EAB38 Yhteinen maapallomme (Uusi ops EAB308)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan
sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös
mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten
laatimista suullisesti ja kirjallisesti.Koulukohtaiset:
v_EAB39 Kohti ylioppilaskirjoituksia
Kirjoitus- ja kuullunymmärtämisharjoituksia ja tekstejä eri aihepiireistä.
-
Latina B3 (LAB3)
Valtakunnalliset syventävät:
v_LAB31 Ikkunat auki antiikkiin
Antiikin Italiaa ja roomalaisia sekä latinan kieltä lähestytään nykyajan näkökulmasta. Perehdytään
latinan kielen vaiheisiin.v_LAB32 Antiikin elämää
Tutustutaan yksityiseen ja julkiseen elämään sekä työntekoon antiikin aikaisessa kaupungissa.
v_LAB33 Tietoa, taitoa ja taruperintöä
Tutustutaan roomalaisten harrastuksiin, roomalaisnuorten kasvatukseen ja koulunkäyntiin sekä
antiikin kreikkalais-roomalaiseen tarustoon.v_LAB34 Rooman historian vaiheita
Tutustutaan pääpiirteittäin Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin, Rooman
historian käännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi.v_LAB35 Roomalaisia suurmiehiä
Tutustutaan joihinkin Rooman historian kannalta merkittäviin henkilöihin.
v_LAB36 Kulttuuriperintömme
Tutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuriperinnössämme.
-
Matematiikka, pitkä oppimäärä (MAA)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_MAA1 Funktiot ja yhtälöt (Uusi ops MAY01)
– potenssifunktio
– potenssiyhtälön ratkaiseminen
– juuret ja murtopotenssi
– eksponenttifunktiov_MAA2 Polynomifunktiot (Uusi ops MAA02)
– polynomien tulo ja binomikaavat
– polynomifunktio
– toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä
– toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen
– toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin
– polynomiepäyhtälön ratkaiseminenv_MAA3 Geometria (Uusi ops MAA03)
– kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
– sini- ja kosinilause
– ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
– kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien
laskeminenv_MAA4 Analyyttinen geometria (Uusi ops MAA05)
– pistejoukon yhtälö
– suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
– itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
– yhtälöryhmän ratkaiseminen
– pisteen etäisyys suorastav_MAA5 Vektorit (Uusi ops MAA04)
– vektoreiden perusominaisuudet
– vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
– koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
– suorat ja tasot avaruudessav_MAA6 Todennäköisyys ja tilastot (Uusi ops MAA10)
– diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
– jakauman tunnusluvut
– klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
– kombinatoriikka
– todennäköisyyksien laskusäännöt
– diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
– diskreetin jakauman odotusarvo
– normaalijakaumav_MAA7 Derivaatta (Uusi ops MAA06)
– rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö
– funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
– polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
– polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminenv_MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot (Uusi ops MAA08)
– juurifunktiot ja -yhtälöt
– eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
– logaritmifunktiot ja -yhtälöt
– yhdistetyn funktion derivaatta
– käänteisfunktio
– juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatatv_MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (Uusi ops MAA07)
– suunnattu kulma ja radiaani
– trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
– trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
– trigonometristen funktioiden derivaatat
– lukujono
– rekursiivinen lukujono
– aritmeettinen jono ja summa
– geometrinen jono ja summav_MAA10 Integraalilaskenta (Uusi ops MAA09)
– integraalifunktio
– alkeisfunktioiden integraalifunktiot
– määrätty integraali
– pinta-alan ja tilavuuden laskeminenValtakunnalliset syventävät:
v_MAA11 Lukuteoria ja logiikka (Uusi ops MAA11)
– lauseen formalisoiminen
– lauseen totuusarvot
– avoin lause
– kvanttorit
– suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
– kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
– Eukleideen algoritmi
– alkuluvut
– aritmetiikan peruslause
– kokonaislukujen kongruenssiv_MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (Uusi ops MAA12)
– absoluuttinen ja suhteellinen virhe
– Newtonin menetelmä ja iterointi
– polynomien jakoalgoritmi
– polynomien jakoyhtälö
– muutosnopeus ja pinta-alav_MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (Uusi ops MAA13)
– funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
– jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
– funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
– epäoleelliset integraalitKoulukohtaiset:
v_MAA14 Kohti ylioppilaskirjoituksia 1 (Uusi ops MAA14)
– yhtälönratkaisu
– derivaatta
– integraalilaskenta ja sen sovellukset
– geometriav_MAA15 Kohti ylioppilaskirjoituksia 2
Tarkastellaan lukiomatematiikan keskeisiä käsitteitä ja yhdistellään niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Vahvistetaan ja syvennetään matematiikan tietoja ja taitoja. Perehdytään ajankohtaisiin teoreettisiin ja käytännön sovelluksiin. Hyödynnetään myös aikaisempien vuosien ylioppilaskirjoitus- ja preliminäärikoetehtäviä. Työtavoista sovitaan kurssin alussa. Suoritetaan lukiomatematiikan opintojen loppuvaiheessa hajautettuna joko lukuvuoden 1.-3. jaksolle, 2.-3. jaksolle tai 3. jaksolle.
v_MAA16 Talousmatematiikka (Uusi ops MAA15)
– indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
– taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
– prosenttikäsitteen syventäminenv_MAA17 Ongelmanratkaisu
Sanalliset tehtävät eri aihepiireistä, omien esimerkkien käyttö, funktioihin ja yhtälöihin liittyvien tietojen ja taitojen syventäminen. Sovellukset. Kurssin voi suorittaa missä vaiheessa opintoja tahansa (edellyttää kurssien MAA1 ja MAA2 sisältöjen hallintaa). Työtavoista sovitaan ryhmän kesken kurssin alussa.
v_MAA18 Laskuharjoituskurssi 1
Kursseihin MAA1 ja MAA2 liittyvien tehtävien ratkaiseminen.
v_MAA19 Laskuharjoituskurssi 2
Kursseihin MAA7, MAA8 ja MAA9 liittyvien tehtävien ratkaiseminen.
v_MAA20 OLaskuharjoituskurssi 3
Tavoitteet
Vahvistaa kolmannen vuosikurssin keskeisten sisältöjen hallintaa.v_MAA21 Kompleksiluvut ja differentiaaliyhtälöt
– kompleksiluvut tason pisteinä ja vektoreina
– kompleksilukujen laskutoimitukset
– liittoluku
– yhtälöiden ratkaiseminen kompleksitasossa
– separoituvat differentiaaliyhtälöt
– 1. kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
– vektoritulo
– skalaarikolmitulov_MAA22 Avaruusgeometria
– kulma avaruudessa
– katkaistu kartio
– pallosektori ja –segmentti
– kalotti ja vyöhyke
– Platonin monitahokkaat
– ääriarvotehtäviä avaruudessav_MAA23 Lineaarialgebra
v_MAA24 Topologia
v_MAA25 Algebra
-
Matematiikka, lyhyt oppimäärä (MAB)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt (Uusi ops MAB02)
– suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
– ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
– yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
– ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
– toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminenv_MAB2 Geometria (Uusi ops MAB03)
– kuvioiden yhdenmuotoisuus
– suorakulmaisen kolmion trigonometria
– Pythagoraan lause
– kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
– geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossav_MAB3 Matemaattisia malleja (Uusi ops MAB04)
– lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
– potenssiyhtälön ratkaiseminen
– eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avullav_MAB4 Matemaattinen analyysi (Uusi ops MAB07)
– polynomifunktion derivaatta
– polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
– polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
– graafisia ja numeerisia menetelmiäv_MAB5 Tilastot ja todennäköisyys (Uusi ops MAB05)
– jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
– normaalijakauma ja jakauman normittaminen
– kombinatoriikkaa
– todennäköisyyden käsite
– todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöäv_MAB6 Matemaattisia malleja II (Uusi ops MAY01)
– kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
– lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
– kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
– lineaarinen optimointi
– lukujono
– aritmeettinen ja geometrinen jono ja summaValtakunnalliset syventävät:
v_MAB7 Talousmatematiikka (Uusi ops MAB06)
– indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
– taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avullav_MAB8 Matemaattisia malleja III
– trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
– radiaani
– tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
– muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina
– vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
– koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo
– kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avullaKoulukohtaiset:
v_MAB9 Kohti ylioppilaskirjoituksia (Uusi ops MAB09)
– lausekkeet ja yhtälöt
– geometria
– lineaarinen ja eksponentiaalinen malli
– derivaatta
prosenttilaskentaav_MAB10 Kohti ylioppilaskirjoituksia 2 (1/2krs)
Tarkastellaan lukion lyhyen matematiikan keskeisiä käsitteitä ja yhdistellään niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Vahvistetaan ja syvennetään matematiikan tietoja ja taitoja. Perehdytään ajankohtaisiin teoreettisiin ja käytännön sovelluksiin. Hyödynnetään myös aikaisempien vuosien ylioppilaskirjoitus- ja preliminäärikoetehtäviä.
Työtavoista sovitaan kurssin alussa.
Suoritetaan lukiomatematiikan opintojen loppuvaiheessa hajautettuna joko lukuvuoden 1.-3. jaksolle, 2.-3. jaksolle tai 3. jaksolle.v_MAB11 Laskuharjoituskurssi (Uusi ops MAB10)
v_MAB12 Tilastotieteen jatkokurssi
-
Biologia (BI)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_BI1 Eliömaailma (Uusi ops BI01)
Biologia tieteenä
– elämän ominaisuudet ja perusedellytykset
– biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät
Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen
– ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus
– eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä
– geneettinen monimuotoisuus
Evoluutio – elämän kehittyminen
– elämän syntyvaiheet
– lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat
– lajien syntyminen ja häviäminen
– nykyinen eliökunta
Miten luonto toimii?
– elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus
– ekosysteemien rakenne ja toiminta
– populaatioiden ominaisuudet
– lajien väliset suhteet
– eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyysv_BI2 Solu ja perinnöllisyys (Uusi ops BI03)
Solu elämän perusyksikkönä
– miten soluja tutkitaan
– erilaisia soluja
– solun rakenne ja toiminta
Solun energiatalous
– energian sitominen
– energian vapauttaminen
Solujen toiminnan ohjaaminen
– DNA:n rakenne ja toiminta
– proteiinisynteesi
Solujen lisääntyminen
– mitoosi ja sen merkitys
– solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen
Periytymisen perusteet
– geenit ja alleelit
– sukusolut ja niiden synty meioosissa
– periytymismekanismit
Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoriaValtakunnalliset syventävät:
v_BI3 Ympäristöekologia (Uusi ops BI02)
Ekologinen tutkimus
– ekologisten peruskäsitteiden syventäminen
– ekologisen tutkimuksen tehtävä
– ympäristön laadun indikaattorit
– oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen
Biodiversiteetti ja sen merkitys
– biodiversiteetti luonnonvarana
– eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu
– biodiversiteetin väheneminen
Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet
– aineiden kiertoon liittyvät ongelmat
– paikalliset ympäristöongelmat
Suomen luonnon haavoittuvuus
– pohjoiset metsät
– suot
– järvet ja virtavedet
– Itämeri
Kestävä tulevaisuus- ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat
– rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia
– ekologisesti kestävä tuotanto
– ympäristötekniikan mahdollisuudetv_BI4 Ihmisen biologia (Uusi ops BI04)
Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet
– solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys
– solujen vanheneminen ja kuolema
– syöpä
Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys
– ruoansulatus ja ravitsemus
– hengityselimistö ja hengityksen säätely
– veri ja verenkierto
– erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino
– tuki- ja liikuntaelimistö
Elintoimintojen säätely
– umpirauhaset ja hormonit
– hermosto ja aistit
– lämmönsäätely
Ihmisen lisääntyminen
– sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus
– hedelmöitys, raskaus ja synnytys
Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys
Perimän merkitys
– ihmisen evoluutio ja ihminen lajina
– perinnöllisyys ja terveys
Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit
– elimistön puolustusjärjestelmät
– ihminen ja mikrobit
– myrkylliset aineet ja mutageenitv_BI5 Bioteknologia (Uusi ops BI05)
Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä
Solut proteiinien valmistajina
– DNA:n, geenien ja genomien rakenne
– entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina
Geenien toiminta
– geenin toiminta ja sen säätely
– mutaatiot
Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet
– geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus
– geenitutkimus lääketieteessä
– geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä
Mikrobit ja niiden merkitys
– bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen
– bakteerien viljely ja käsittely
– mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa
Biotekniikka teollisuudessa
Kasvien ja eläinten jalostus
Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntöKoulukohtaiset:
v_BI6 Kohti ylioppilaskirjoituksia
– kurssilla kerrataan aihekokonaisuuksin keskeinen lukion biologian oppimäärä
– kurssi on tarkoitettu ainereaaliin osallistujillev_BI7 Kohti ylioppilaskirjoituksia (1/2 kurssi)
Kurssilla käydään läpi biologian lukiokurssien sisältöjä siten, että aiemmin mahdollisesti hajanainen tieto saadaan koottua paremmin yhteen. Kurssi mahdollistaa muita kursseja laajempien kokonaisuuksien tarkastelun. Kurssi valmentaa erityisesti ainereaaliin, jossa on hallittava suurempia kokonaisuuksia kuin mihin muut kurssit erikseen antavat mahdollisuuksia. Myös ainereaalin oppiainerjat ylittäviä tehtäviä silmällä pitäen voidaan yhdistää maantieteen ja biologian yhteisiä teemoja näitä aineita yhdistävällä kurssilla.
v_BI8 Laborointikurssi
– kurssilla perehdytään biologian eri osa-alueisiin käyttäen kokeellisia työmenetelmiä
– harjoitustöitä tehdään solubiologian, kasvi- ja eläinfysiologian, bioteknologian, mikrobiologian sekä anatomian alueeltav_BI9 Ympäristökasvatus (Uusi ops BI08)
– ympäristötietoisuus ja kestävä elämäntapa, joka sisältää ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen, taloudellisen, esteettisen ja eettisen ympäristön
– Opiskelu voi olla oppiainerajat ylittävää. Tarjolla on erilaisia suoritusmahdollisuuksia esim. etologinen tutkimus, kasvion keruu, sovitut avoimen yliopiston ja yliopiston opinnot ja opiskelija voi myös ehdottaa omaa aiheeseen liittyvää tutkimus- tai työideaa. Opinnot eivät tapahdu tietyn jakson aikana, vaan sovittuna ajanjaksona.v_BI10 Ympäristönsuojelun biologiset perusteet
v_BI11 Talviekologian kurssi (Uusi ops BI10)
v_BI12 Vesijärvikurssi
v_BI13 Lääketieteellinen biologia (Uusi ops BI09)
– kurssilla keskitytään ihmisen terveyteen ja sairauksiin sekä niihin vaikuttaviin perintö- ja ympäristötekijöihin
– aihealueita ovat mm. epigenetiikka, ikääntyminen, geenit tautien taustalla, suomalainen tautiperintö, periytyvä syöpä, sikiödiagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta, yksilön kehityshäiriöt sekä muut opiskelijoiden valitsemat aiheetv_BI 14 Vesien ja maaperän suojelu (Uusi ops BI10)
– kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon sisältyy asiantuntijaluentoja ja ryhmissä toteutettava projektityö
– projektityön aiheena on jokin ajankohtainen ympäristökysymys/ongelma
– projektin aiheeseen tutustutaan vierailemalla tutkimuskohteessa ja sen jälkeen hakemalla ratkaisuja ongelmaan ryhmissä työskennellen
– kurssi päättyy loppuseminaariin
– kurssi toteutetaan yhteistyössä Lahden ympäristöekologian laitoksen ja Avoimen yliopiston kanssa (Helsingin yliopisto)v_BI15 Perimä, ympäristö ja elintavat (Uusi ops BI11)
– solusykli ja sen säätely
– syöpägeenit
– periytyvä syöpä
– epigenetiikka
– ympäristön ja elintapojen vaikutus perimään -
Maantiede (GE)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_GE1 Sininen planeetta (Uusi ops GE02)
Maantieteellinen ajattelu
– Mitä on maantiede?
– maantiede luonnontieteenä
– maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku
– maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys
Maan planetaarinen luonne
– aurinkokunnan synty ja perusrakenne
– Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla
– Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
Ilmakehä liikkeessä
– ilmakehän rakenne ja merkitys
– tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet
Vesikehä liikkeessä
– veden kiertokulku luonnossa
– sateiden synty ja jakautuminen
– meriveden liikkeet ja merkitys
Sää ja ilmasto
– sää ja sen ennustaminen
– lämpö- ja ilmastovyöhykkeet
– ilmastonmuutos
Maapallon muuttuvat pinnanmuodot
– Maan rakenne
– endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet
– kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus
– ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä
Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avullav_GE2 Yhteinen maailma (Uusi ops GE03)
Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät
– lähestymistavat ja näkökulmat
– maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat
– paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti
Väestö ja asutus
– väestönkehitys ja väestönkasvu
– asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen
– kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit
Luonnonvarat
– luokittelu ja riittävyys
Alkutuotanto ja ympäristö
– ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous
– maatalouden muodot
– metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous
Teollisuus ja energia
– raaka-aineet ja energialähteet
– teollisuuden sijainti
– kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet
Liikkuminen ja vuorovaikutus
– liikennejärjestelmät
– matkailu ja sen merkitys eri alueilla
– maailmankauppa
– alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio
Ihmistoiminnan alueellinen rakenne
– ytimet ja periferiat
– maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa
– keskukset ja vaikutusalueet
– kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys
– aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
– kehittyneisyyserot eri aluetasoilla
– kansainvälinen yhteistyö
– globalisaatioValtakunnalliset syventävät:
v_GE3 Riskien maailma
Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys
Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet
– avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit
– luonnonriskeihin varautuminen
Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet
– luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys,
puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja
biodiversiteetin heikkeneminen
– mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin
Ihmiskunnan riskit ja riskialueet
– väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset
ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen
– ristiriitojen säätelymahdollisuudet
Tekniset riskitv_GE4 Aluetutkimus (Uusi ops GE04)
Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot
– kenttähavainnot, kysely ja haastattelu
– kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat
– numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina
– painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja
CD-ROM-tallenteina olevat lähteet
Paikkatietojärjestelmät
– paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet
– esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista
eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla
Oma aluetutkimus
– tutkimusalueen valinta
– aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden
avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi
– aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko,
luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut,
alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminenKoulukohtaiset:
v_GE5 Kohti ylioppilaskirjoituksia (Uusi ops GE05)
– kurssilla kerrataan aihekokonaisuuksin keskeinen maantieteen oppimäärä
– kurssi on tarkoitettu ainereaaliin osallistujillev_GE6 Kohti ylioppilaskirjoituksia ( 1/2 kurssi)
Kurssilla tarkastellaan maantieteen aihekokonaisuuksia siten, että selvitetään yhtä aikaa ilmiöiden sekä luonnonmaantieteellistä (GE1) että kulttuurimaantieteellistä (GE2) puolta ja riskinäkökulmaa (GE3). Kurssi valmentaa erityisesti ainereaaliin, jossa on hallittava suurempia kokonaisuuksia kuin mihin muut kurssit erikseen antavat mahdollisuuksia. Myös ainereaalin oppiainerjat ylittäviä tehtäviä silmällä pitäen voidaan yhdistää maantieteen ja biologian yhteisiä teemoja näitä aineita yhdistävällä kurssilla.
Kohderyhmäluv_GE7 Geomorfologia (Uusi ops GE06)
– kurssilla tutustutaan Lahden ja lähiseudun keskeisiin geomorfologisiin muodostumiin
– kulttuurimaantieteellinen näkökulma alueen asutukseen
– kurssi sisältää sekä maastotöitä että pienimuotoista projektityöskentelyä -
Fysiikka (FY)
Valtakunnalliset syventävät:
v_FY1 Fysiikka luonnontieteenä (Uusi ops FY01)
– fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
– aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
– energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen
aikaansaamissa prosesseissa
– kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen,
tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
– voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
– liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitysv_FY2 Lämpö (Uusi ops FY02)
– kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
– paine, hydrostaattinen paine
– kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
– mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
– lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
– energiavaratv_FY3 Aallot
– harmoninen voima ja värähdysliike
– aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
– aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
– heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
– valo, peilit ja linssit
– ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminenv_FY4 Liikkeen lait (Uusi ops FY04)
– liikkeen mallit ja Newtonin lait
– etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
– liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
– liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
– värähdysliikkeen energiav_FY5 Pyöriminen ja gravitaatio
– momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
– pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
– pyörimisen liikeyhtälö
– pyörimismäärän säilyminen
– pyörimisliikkeen energia
– ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
– gravitaatio ja gravitaation alainen liike
– heittoliike ja planeettojen liike
– satelliitit ja niiden käyttöv_FY6 Sähkö (Uusi ops FY03)
– sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
– jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
– Ohmin laki
– Joulen laki
– vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
– Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
– kondensaattori, kytkennät ja energia
– sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodiv_FY7 Sähkömagnetismi (Uusi ops FY06)
– magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
– varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
– induktiolaki ja Lenzin laki
– induktioilmiöitä – pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
– energian siirto sähkövirran avulla
– tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden
määrittäminen
– värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
– sähköturvallisuusv_FY8 Aine ja säteily (Uusi ops FY07)
– sähkömagneettinen säteily
– röntgensäteily
– mustan kappaleen säteily
– valosähköilmiö
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 149
– säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
– atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
– kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
– atomiytimen rakenne
– radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
– massan ja energian ekvivalenssi
– ydinreaktiot ja ydinenergia
– aineen pienimmät osaset ja niiden luokitteluKoulukohtaiset:
v_FY9 Kohti ylioppilaskirjoituksia (Uusi ops FY08)
Kerrataan lukion fysiikan kurssien aihealueita. Tehtävien ratkaisuissa kiinnitetään aineenhallinnan lisäksi huomioita oikeaan vastaustekniikkaan.
v_FY10 Fysiikan työkurssi
Tehdään fysiikan pakolliseen ja syventäviin kursseihin liittyviä kokeellisia tutkimuksia. Harjoitellaan mittalaitteiden käyttöä ja mittaustulosten analysointia. Laaditaan tutkimusraportteja tai työselostuksia. Pyritään tekemään yritysvierailu.
v_FY11 Fysiikan työkurssi luma-linjalaisille (Uusi ops FY09)
Tehdään fysiikan pakolliseen ja syventäviin kursseihin liittyviä kokeellisia tutkimuksia. Laaditaan tutkimusraportteja tai työselostuksia. Pyritään tekemään yritysvierailu. Tämä fysiikan työkurssi pitää sisällään hieman laajempia tehtäväkokonaisuuksia kuin FY10.
v_FY12 Kokeellisen sähköopinkurssi luma-linjalaisille (Uusi ops FY10)
Kokeellisen sähköopin kurssi muodostuu laboratoriotöistä, joiden avulla tutustutaan sähköopin kytkentöihin, mittauksiin ja laitteisiin.
-
Kemia(KE)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia (Uusi ops KE02)
– orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä
sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
– orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
– erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
– orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioitav_KE2 Kemian mikromaailma (Uusi ops KE01)
– alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
– elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
– hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
– kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
– atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
– isomeriaValtakunnalliset syventävät:
v_KE3 Reaktiot ja energia (Uusi ops KE03)
– kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
– epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
– stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö
– energianmuutokset kemiallisessa reaktiossav_KE4 Metallit ja materiaalit (Uusi ops KE04)
– sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
– hapettumis-pelkistymisreaktiot
– metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
– bio- ja synteettiset polymeerit, komposiititv_KE5 Reaktiot ja tasapaino (Uusi ops KE05)
– reaktiotasapaino
– happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
– liukoisuus ja liukoisuustasapaino
– tasapainoon liittyvät graafiset esityksetKoulukohtaiset:
v_KE6 Kohti ylioppilaskirjoituksia (Uusi ops KE06)
– mahdollinen keskittyminen tiettyihin osa-alueisiin sovitaan kurssiin osallistuvien opiskelijoiden kanssa.
v_KE7 Työkurssi (Uusi ops KE07)
– Tutustutaan kemian työ- ja tutkimusmenetelmiin.
– Tehdään johtopäätöksiä kokeellisten mittausten perusteella ja tutustutaan tietokonesovelluksiin.
– Kurssiin voi liittyä myös vierailu korkeakouluasteen laboratorioihin tai yrityksiin.v_KE8 Tutkimus ja teknologia (Uusi ops KE08)
– kemian teollisuudessa käytettävät valmistus- ja tutkimusmenetelmät
– kriittinen suhtautuminen eri viestimistä saatavaan tietoon
– ympäristöön vaikuttavat aineet
– kurssiin voi liittyä myös vierailu korkeakouluasteen laboratorioihin tai yrityksiin -
Uskonto (UE)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_UE1 Uskonnon luonne ja merkitys (Uusi ops UE01/UE04)
– uskonnon määrittely ja tutkiminen
– uskonnon ydinkysymykset
– uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa
– Raamattu pyhänä kirjallisuutena
– yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä
– Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat
– Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriinv_UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (Uusi ops UE02)
– kristillisen kirkon synty
– alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon
– lännen kirkko keskiajalla
– idän kirkon kehitys
– reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla
– nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa
– kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuheluv_UE3 Ihmisen elämä ja etiikka
– ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema
– kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta
– hyvän ja pahan käsitteet
– kristillinen etiikka ja etiikan teoriat
– yksilöeettisiä kysymyksiä
– yhteiskuntaeettisiä kysymyksiäValtakunnalliset syventävät:
v_UE4 Uskontojen maailmat
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta
ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen
uskontojen yhteisiä piirteitä.
– uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
– uskontojen pyhät kirjat ja oppi
– uskontojen eettiset ohjeet
– uskontojen kultit ja rituaalit
– uskontojen suuntaukset
– uskonnot ja yhteiskuntav_UE5 Mihin suomalainen uskoo? (Uusi ops UE05)
– muinaissuomalainen uskonto
– Suomen kirkkohistorian yleislinjat
– luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa
– ei-kristilliset yhteisöt Suomessa
– kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaanKoulukohtaiset:
v_UE6 Kohti ylioppilaskirjoituksia (Uusi ops UE07)
v_UE7 Kohti ylioppilaskirjoituksia ( 1/2 kurssi) (Uusi ops UE08)
Kurssilla käydään läpi uskonnon ylioppilaskokeen erilaisia tehtävätyyppejä lukion kursseja samalla kerraten. Kurssilla ei enää kerrata “kaikesta kaikkea” vaan keskitytään kurssirajojen ylittävään kokoavaan kertaamiseen ja tietojen syventämiseen. Työtapoina käytetään esseiden kirjoittamista (jäsentely yms. harjoittelua), pari- ja ryhmätyötä, verkkotehtäviä ja pienempiä kirjallisia tehtäviä.
v_UE8 Raamattu eilen ja tänään (Uusi ops UE06)
Tavoitteena on perehtyä Raamatun kirjojen monipuoliseen kokonaisuuteen. Keskeisenä sisältönä kurssilla on Raamatun kirjojen synty, tutkiminen ja tulkitseminen, ihminen ja Jumala Vanhassa testamentissa, Jeesus ja hänen opetuksensa sekä Paavali ja hänen kirjeensä.
v_UE9 Pyhien kirjojen sanomaa
v_UE10 Uskonto ja taide
– uskonto ja eri taiteenalat
-
Uskonto, ortodoksinen (UO)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_UO1 Ortodoksinen maailma
– varhaiskirkko
– Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät
– idän ja lännen kirkon ero
– Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot
– orientaaliset kirkot
– lännen kirkotv_UO2 Uskonoppi ja etiikka
– ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite
– Pyhä Kolminaisuus
– Jumalansynnyttäjä
– pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen
– ortodoksinen ihmiskuva
– yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiäv_UO3 Raamattu tieto
– Jumala ja ihminen Pentateukissa
– viisauskirjallisuus
– profeetat ja messiasodotus
– evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet
– Jeesuksen henkilö
– Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista
– Paavali ja hänen kirjeensäValtakunnalliset syventävät:
v_UO4 Uskontojen maailmat
urssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta
ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä
uskontoja ja uususkontoja.
– uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
– uskontojen pyhät kirjat ja oppi
– uskontojen eettiset ohjeet
– uskontojen kultit, rituaalit ja taide
– uskontojen suuntaukset
– uskonnot ja yhteiskuntav_UO5 Ortodoksinen Suomi
– suomalainen muinaisusko
– ortodoksit idän ja lännen välissä
– katolisuudesta luterilaisuuteen
– itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko
– maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja erilaisuus
– uskonnollinen tilanne nykypäivän SuomessaKoulukohtaiset:
v_UO6 Ortodoksinen kirkkotaide
Kurssiin kuuluu neljä oppituntia kirkossa: ikonit, musiikki, runous ja
arkkitehtuuri. Näistä kustakin kirjoitetaan essee annetun kirjallisuuden
pohjalta. Lisäksi valmistetaan kuvakansio Lahden kirkon ikoneista. Kurssin
suoritus on kaikille tunneille osallistuminen, esseiden kirjoittaminen ja
kuvakansion laatiminen. -
Islam (UI)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_UI1 Islam, yhteiskunta ja kulttuuri
– maailma islamin syntyaikana
– profeetta Muhammedin elämänkerta
– islamin synty ja alkuvaiheet Mekassa ja Medinassa
– kalifien aika
– islamin leviäminen ja pääsuunnat
– islam nykyajan maailmassa
– islamin ja muiden uskontojen välinen vuoropuheluv_UI2 Islamin oppi ja etiikka
– islamin käsitys Jumalasta, ihmisestä ja maailmasta
– uskon pilarit (Arkan Al-Iman)
– elämän tarkoitus
– kuoleman jälkeinen elämä
– hyvän ja pahan käsitteet
– islamin pilarit (Arkan Al-Islam)
– islamilainen etiikka
– yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiäv_UI3 Koraanitieto
– Koraani Jumalan ilmoitus (Al-Risala)
– Koraanin ilmoitusten välittäminen (Al-Wahi)
– Koraanin ilmoitusten tilannekohtaisuus (Asbaabu Al-Nuzuul)
– Koraani käsikirjoituksena ja valmiina painoksena
– Koraanin rakenne ja sisällön aihealueet
– Koraanin muoto, kieli ja tyyli
– Koraanin tekstin tulkinta (Tafsir Al-Qur’an)
– Koraanin lukeminenValtakunnalliset syventävät:
v_UI4 Uskontojen maailmat
Kurssilla käsitellään kristinuskoa, hindulaisuutta, buddhalaisuutta,
Kiinan ja Japanin uskontoja ja juutalaisuutta seuraavien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
– uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
– uskontojen pyhät kirjat ja oppi
– uskontojen eettiset ohjeet
– uskontojen kultit, rituaalit ja taide
– uskontojen suuntaukset
– uskonnot ja yhteiskuntav_UI5 Islam meillä ja muualla
Keskeiset sisällöt
– islamilainen sivilisaatio länsimaissa
– islamin tieteiden vaikutus lännessä
– islamin käsitys taiteesta ja muotoilusta
– lännen vaikutus islamilaiseen taiteeseen
– moskeijoiden kehitys ja islamilainen arkkitehtuuri
– sivilisaatioiden silta tämän päivän maailmassa – islam ja länsi
– islamin ajankohtainen tilanne maailmassa -
Elämänkatsomustieto (ET)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_ET1 Hyvä elämä
– peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti
– hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja
– ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja
kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
– elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja
ympäristön merkitys
– identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri
elämänvaiheissa
– yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa
– hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja
tottumuksiinv_ET2 Maailmankuva
– maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden
keskinäinen suhde
– maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja
luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta
– maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden
ja uskontojen rajankäynti
– koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina
– länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat
– kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus
– maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointiv_ET3 Yksilö ja yhteisö (Uusi ops ET03)
– ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja
julkinen
– vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
– teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
– hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
– ihmisoikeudet, ihmisoikeusopimukset ja niiden historia, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti
– poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot
– oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenäValtakunnalliset syventävät:
v_ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti (Uusi ops ET04)
– kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
– identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
– saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys
– kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
– etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
– elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
– etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaav_ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä
– maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
– uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
– uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
– ateismi ja agnostismi
– sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia
– humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina -
Filosofia (FI)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
– mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin
ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet
– todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus
ja välttämättömyys
– tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin
näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon
muodostumisessa
– yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden
käsitteet
– hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde
tosiasioihin sekä muihinValtakunnalliset syventävät:
v_FI2 Filosofinen etiikka (Uusi ops FI02)
– moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
– moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde
oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
– moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden
tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
– klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
– filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästäv_FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia (Uusi ops FI04)
– metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta,
todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa
– totuuden luonne ja totuusteoriat
– tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
– tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja
yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä
– tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä
– argumentoinnin ja päättelyn perusteitav_FI4 Yhteiskuntafilosofia (Uusi ops FI03)
– yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeussopimuksia ja julistuksia
– yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
– yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat,
– narkismi ja yhteiskunnalliset utopiat, dystopiat ja niiden toteutuminen kuten holokausti
– poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden
yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
– nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja
identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuusKoulukohtaiset:
v_FI5 Kohti ylioppilaskirjoituksia ( 1/2 krs)
Kurssilla laajennetaan ja syvennetään aiemmin opittua. Kurssi integroituu yli oppiainerajojen. Tarkoista sisällöistä päätetään yhdessä opiskelijoiden ja opettajan kesken kurssin alussa.
Mahdollisia sisältöjä ovat esimerkiksi:
– filosofisten aineistojen tulkitseminen
– filosofisten ajatuskokeiden tulkitseminen ja tekeminen
– oppiainerajat ylittäviin yo-tehtäviin vastaaminen
– filosofisen tiedon luonteen ymmärtäminen ja sen tarpeen arvioiminen
– eri teorioiden ja koulukuntien ajattelun yhdistäminen saman ongelman ratkaisuun.v_FI6 Kohti ylioppilaskirjoituksia (Uusi ops FI05)
– filosofisen ajattelun ja historian, filosofisen etiikan, tiedon filosofian ja yhteiskuntafilosofian keskeinen tietoaines
– ajankohtaisten filosofisten aiheiden analysointi
– erilaisten tehtävätyyppien hallinta ja syventävän kirjoitusotteen harjoittelu
– ylioppilaskirjoitusten filosofian kysymyksiä menneiltä vuosiltav_FI7 Rohkene ajatella (Uusi ops FI06)
– filosofian alkuperäisteksteihin tutustuminen
– kurssi voi sisältää vierailun Nuori filosofi –tapahtumaan ja tutustumista muihin katsomuksellisiin sidosryhmiin -
Historia (HI)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (Uusi ops HI01)
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön
rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.v_HI2 Eurooppalainen ihminen (Uusi ops HI04)
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen
maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä.
Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston
avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.v_HI3 Kansainväliset suhteet (Uusi ops HI02)
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-
luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen,
aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat
demokratia vastakohtanaan diktatuuri.v_HI4 Suomen historian käännekohtia (Uusi ops HI03)
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja
1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja
kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta
kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.Valtakunnalliset syventävät:
v_HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (Uusi ops HI05)
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä
suomalaista kulttuuriperintöä.v_HI6 Kulttuurien kohtaaminen (Uusi ops HI06)
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja
nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena
käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.Koulukohtaiset:
v_HI7 Kohti ylioppilaskirjoituksia
Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssin aikana voidaan paneutua esimerkiksi tekstien ja kuvien kriittiseen analysoimiseen, tietojen asianmukaiseen esittämiseen ja esseiden kirjoittamiseen. Opetus on suunnattu niille, jotka kirjoittavat historiaa ylioppilaskirjoituksissa. Tehdään pitkittäisleikkauksia yli kurssien ja oppiainerajojen sekä kerrataan historian kurssien keskeisiä sisältöjä.
v_HI8 Kohti ylioppilaskirjoituksia (1/2 kurssi)
Laajennetaan ja syvennetään aiemmin opittuja asioita. Tehdään pitkittäisleikkauksia yli kurssi- ja oppiainerajojen. Kerrataan kurssien ydinasioita erityisesti ylioppilaskirjoituksia silmälläpitäen. Harjoitellaan dokumenttipohjaisten tehtävien tekoa, sekä kaavioiden ja taulukoiden tulkintaa.
v_HI9 Antiikin maailma
Antiikki, eli kreikkalais-roomalainen vanha aika on pohjana länsimaiselle sivistykselle. Kurssilla perehdytään kreikkalaisten kaupunkivaltioiden ja Rooman maailmanvallan vaiheiden kautta monipuolisesti antiikin kulttuuriin, yhteiskuntaan ja elämään.
v_HI10 Historian tutkielmakurssi
urssi on työkurssi, joten sen menestyksekäs suorittaminen edellyttää ohjeiden, sääntöjen ja erilaisten työtapojen pikaista omaksumista. Aiheiden kirjo on suuri; poliittinen, talous-, sosiaali- ja kulttuurihistoria, samoin liikumme sekä yleisen, että Suomen historian aihepiireissä, joten oma-aloitteisuus on tärkeätä kurssien aikan. Harjoittelmemme myös erilaisia dokumentti- ja aineistoharjoitteita. Tekstinkäsittelytaito oleellista.
v_HI11 Projektikurssi
v_HI12 Suomen liikuntakulttuurin historia
v_HI13 United States History
Kurssi opetetaan kokonaan tai osittain englanniksi. Kurssilla käsitellään Yhdysvaltain historiaa, yhteiskunnan kehitystä, roolia maailmassa, kulttuurin erityispiirteitä ym.
v_HI14 Kansainvälinen politiikka tänään
Kurssi laajentaa ja syventää tietoja tämän päivän maailman tapahtumista. Kurssilla tulkitaan ajankohtaisia maailman tapahtumia suomen- ja/tai vieraskielisen materiaalin avulla sekä internetin tietokantoja hyödyntäen. Kurssilla opiskellaan monipuolisesti akateemisia taitoja.
v_HI15 Venäjän historia
Kurssilla käsitellään Venäjän historiaa 1400-luvun puolivälistä, Iivana III:n ajasta, nykypäivään. Kurssi käsittää Venäjän keisariajan historian, Neuvostoliiton historian sekä nykymuotoisen Venäjän federaation syntyhistorian. Kurssilla opiskelijat tutustuvat keskeisiin venäläishallitsijoihin ja heidän mukanaan tuomiin yhteiskunnallisiin muutoksiin.
-
Yhteiskuntaoppi (YH)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_YH1 Yhteiskuntatieto (Uusi ops YH01)
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan
analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen.
Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.v_YH2 Taloustieto (Uusi ops YH02)
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin.
Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta.
Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.Valtakunnalliset syventävät:
v_YH3 Kansalainen lakitieto (Uusi ops YH04)
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia
oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.v_YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan
yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista
käytävään keskusteluun.Koulukohtaiset:
v_YH5 Kohti ylioppilaskirjoituksia ( 1/2 krs )
Laajennetaan ja syvennetään aiemmin opittuja asioita. Tehdään pitkittäisleikkauksia yli kurssi- ja oppiainerajojen. Kerrataan kurssien ydinasioita erityisesti ylioppilaskirjoituk-sia silmälläpitäen. Harjoitellaan dokumenttipohjaisten tehtävien tekoa, sekä kaavioiden ja taulukoiden tulkintaa
v_YH6 Yhteiskunnallisen osallistumisen kurssi
Tavoitteena on selvittää, miten kansalainen voi osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Painopisteinä ovat yhteiskuntapolitiikka, yhteiskuntasuunnittelu, paikallistason poliittinen ja muu järjestötoiminta ja mahdollisuudet mielipiteiden julkiseen esittämiseen. Vierailuja tehdään eri kohteisiin: eduskunta, kaupungin johtavat elimet, puolueet ym. Tehdään ryhmätöitä, keskusteluja ja käytännön harjoittelua. Kurssin voi suorittaa missä vaiheessa tahansa opintoja.
v_YH7 Sosiologian perusteet
Tavoitteena on selvittää, miten kansalainen voi osallistua ympäröivän yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Painopisteinä ovat yhteiskuntapolitiikka, yhteiskuntasuunnittelu, paikallistason poliittinen ja muu järjestötoiminta ja mahdollisuudet mielipiteiden julkiseen esittämiseen. Vierailuja tehdään eri kohteisiin: eduskunta, kaupungin johtavat elimet, puolueet ym. Tehdään ryhmätöitä, keskusteluja ja käytännön harjoittelua. Kurssin voi suorittaa missä vaiheessa tahansa opintoja.
v_YH8 Kohti ylioppilaskirjoituksia
v_YH9 Yrittäjyys
Kurssi tutustuttaa paikalliseen elinkeinoelämään, yrittäjyyteen mahdollisuutena , aloittavan yrittäjän tuki- ja auttamiskeinoihin sekä kannustaa yrittäjämäiseen ajattelutapaan.
-
Psykologia (PS)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (Uusi ops PS01)
– psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon
muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen
– psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä,
biologisia ja sosiaalisia tekijöitä
– oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia
– sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normitValtakunnalliset syventävät:
v_PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys (Uusi ops PS02)
– yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa
– psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa
– psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja
hermoston kehitykseen
– sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä
– psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen
– psyykkisen kehityksen tutkiminenv_PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (Uusi ops PS03)
– kognitiiviset perusprosessit
– vireystilan säätely, nukkuminen ja uni
– hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin
toimintoihin
– kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus
– kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksiav_PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
– eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen
– tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys
– motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus
– motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen
toiminnassa
– motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla
– motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja
tunteiden biopsykologinen perusta
– korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekov_PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys
– persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti
– persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista
– persoonallisuuden tutkiminen
– mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt
– psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa
– psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminenKoulukohtaiset:
v_PS6 Kohti ylioppilaskirjoituksia (Uusi ops PS06)
– käytyjen kurssien ydinasiat ja niiden syventäminen
– erilaisten tehtävätyyppien hallitseminen
– syventävän kirjoitusotteen harjoitteluv_PS7 Kohti ylioppilaskirjoituksia (1/2 kurssi)
Kurssilla laajennetaan ja syvennetään aiemmin opittua. Kurssi integroituu yli oppiainerajojen. Tarkoista sisällöistä päätetään yhdessä opiskelijoiden ja opettajan kesken
kurssin alussa.v_PS8 Minä ja muut (Uusi ops PS07)
– sosiaalispsykologia tieteenä
– asenteet
– sosiaalinen havaitseminen
– viestintä ja vaikuttaminen
– ryhmät, ryhmien välinen ja ryhmän sisäinen vuorovaikutusv_PS9 Psykologian tutkielma
– tutkimuksen vaiheiden ja muotoseikkojen läpikäyminen
– tutkimuksen tekeminen
– tutkimuksien käsitteleminen seminaarityyppisestiv_PS10 Välineitä hyvinvointiin (Uusi ops PS08)
Kurssi on työpajakurssi, yksi työpaja jaksoa kohden. Lisäksi itsenäisiä tehtäviä ja portfolio. Työpajat sovitaan ensimmäisessä tapaamisessa.
-
Musiikki (MU)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_MU1 Musiikki ja minä (Uusi ops MU01)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii
oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle.v_MU2 Moniääninen suomi (Uusi ops MU02)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa
kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja
ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia
piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen
musiikkikulttuuriin.Valtakunnalliset syventävät:
v_MU3 Ovet auki musiikille (Uusi ops MU03)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja
musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri
musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään,
miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan
syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointija
tiedonhankintataitojaan.v_MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa (Uusi ops MU04)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin
eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa,
näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja
liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin
vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.v_MU5 Musiikkiprojekti
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti
musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen
projekti.Koulukohtaiset:
v_MU6 Itsenäisen työskentelyn kurssi (Uusi ops MU06)
v_MU7 Lukiodiplomi (Uusi ops MU05)
v_MU8 Kuoro 1 (Uusi ops MU08)
v_MU9 Kuoro 2 (Uusi ops MU09)
v_MU10 Kuoro 3 (Uusi ops MU10)
v_MU11 Musiikkipainotteinen kurssi (Uusi ops MU14)
v_MU12 Vapaa säestys
v_MU13 Vapaa säestys
v_MU14 Säveltapailu ja musiikin teoria
v_MU15 Säveltapailu ja musiikin teoria
v_MU16 Orkesteritoiminta
v_MU17 Orkesteritoiminta
v_MU18 Orkesteritoiminta
v_MU19 Ääni- ja valotekniikka
v_MU20 Ääni- ja valotekniikka
v_MU21 Midi, nuotinnus ja sovittaminen
v_MU22 Midi, nuotinnus ja sovittaminen
v_MU23 Äänittäminen ja miksaaminen
v_MU24 Äänittäminen ja miksaaminen
v_MU25 Kuoro 4
Kuorossa laulaminen
– kehittää omaa lauluääntä
– tutustuttaa monipuoliseen kuoro-ohjelmistoon
– antaa esiintymiskokemusta
– luo hyvää yhteishenkeä (esiintymiset, konsertit, matka, kilpailut, festivaalit, pienyhtyeet ja ääni- ja kuvataltioinnit yms.)v_MU26 Kuoro 5
Kuorossa laulaminen
– kehittää omaa lauluääntä
– tutustuttaa monipuoliseen kuoro-ohjelmistoon
– antaa esiintymiskokemusta
– luo hyvää yhteishenkeä (esiintymiset, konsertit, matka, kilpailut, festivaalit, pienyhtyeet ja ääni- ja kuvataltioinnit yms.)v_MU27 Kuoro 6
Kuorossa laulaminen
– kehittää omaa lauluääntä
– tutustuttaa monipuoliseen kuoro-ohjelmistoon
– antaa esiintymiskokemusta
– luo hyvää yhteishenkeä (esiintymiset, konsertit, matka, kilpailut, festivaalit, pienyhtyeet ja ääni- ja kuvataltioinnit yms.)v_MU28 Yhtyesoitto 1
Tavoitteena rohkaista opiskelijoita yhteismusisointiin erilaisissa kokoonpanoissa, joissa voi olla myös laulusolisti. Tavoitteena on myös sitoutua pitkäjänteiseen työhön yhtyeen omaleimaisen kokonaisilmeen löytämiseksi sekä esiintyä tarvittaessa erilaisissa tilaisuuksissa.
v_MU29 Yhtyesoitto 2
Tavoitteena rohkaista opiskelijoita yhteismusisointiin erilaisissa kokoonpanoissa, joissa voi olla myös laulusolisti. Tavoitteena on myös sitoutua pitkäjänteiseen työhön yhtyeen omaleimaisen kokonaisilmeen löytämiseksi sekä esiintyä tarvittaessa erilaisissa tilaisuuksissa.
v_MU30 Yhtyesoitto 3
Tavoitteena rohkaista opiskelijoita yhteismusisointiin erilaisissa kokoonpanoissa, joissa voi olla myös laulusolisti. Tavoitteena on myös sitoutua pitkäjänteiseen työhön yhtyeen omaleimaisen kokonaisilmeen löytämiseksi sekä esiintyä tarvittaessa erilaisissa tilaisuuksissa.
v_MU31 Yhtyelaulu 1
Tavoitteena on rohkaista opiskelijoita pienyhtyelauluun. Tavoitteena on myös sitoutua pitkäjänteiseen työhön lauluyhtyeen omaleimaisen kokonaisilmeen löytämiseksi sekä esiintyä tarvittaessa erilaisissa tilaisuuksissa.
v_MU32 Yhtyelaulu 2
Tavoitteena on rohkaista opiskelijoita pienyhtyelauluun. Tavoitteena on myös sitoutua pitkäjänteiseen työhön lauluyhtyeen omaleimaisen kokonaisilmeen löytämiseksi sekä esiintyä tarvittaessa erilaisissa tilaisuuksissa.
v_MU33 Yhtyelaulu 3
Tavoitteena on rohkaista opiskelijoita pienyhtyelauluun. Tavoitteena on myös sitoutua pitkäjänteiseen työhön lauluyhtyeen omaleimaisen kokonaisilmeen löytämiseksi sekä esiintyä tarvittaessa erilaisissa tilaisuuksissa.
v_MU34 Musiikki ja tanssi
Opiskelija tutustuu erilaisiin tanssin ja musiikin lajeihin sekä tanssi- ja musiikkikulttuureihin. Kurssin aikana opiskelija etsii omaa suhdettaan liikkeeseen, rytmiin ja tanssi-ilmaisuun. Opiskelija oppii myös säestämään liikettä soittaen ja hahmottamaan musiikin ja tanssin välistä yhteyttä.
-
Kuvataide (KU)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_KU1 Minä kuva ja kulttuuri (Uusi ops KU01)
– mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset
– kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa
– taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan
ulkopuolisia kulttuureita
– oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen
kuvan käyttö
– kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika
– kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten
formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminenv_KU2 Ympäristö, paikka ja tila (Uusi ops KU02)
– tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana
– arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne,
väri, muoto ja materiaali
– maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa
kulttuurihistoriallisena viestinä
– arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta
– mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilutValtakunnalliset syventävät:
v_KU3 Media ja kuvien viestit (Uusi ops KU03)
– kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva,
www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu
– graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät
– mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa
– valokuva mediassa
– elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
– visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessav_KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin (Uusi ops KU04)
– taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
– eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa
– aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia
– kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo
ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaaliv_KU5 Nykytaiteen työpaja
– mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset
– nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit
– taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella
– oman produktion toteuttaminen
– visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioitaKoulukohtaiset:
v_KU6 Kuvataiteen lukiodiplomikurssi (Uusi ops KU015)
Kuvataiteen lukiodiplomikurssi suoritetaan kolmannen lukiovuoden aikana. Ennen diplomikurssille osallistumista opiskelijan on suoritettava vähintään neljä lukion kuvataidekurssia. Kurssi muodostuu yhden lukion kurssin puitteissa toteutettavasta teoksesta ja portfoliosta. Diplomikurssi suoritetaan opetushallituksen laatimien ohjeiden mukaan. Arvioinnin suorittaa opiskelijan oma opettaja ja ulkopuolinen arvioija.
v_KU7 Suomen taide (Uusi ops KU11)
Kurssilla tutustutaan suomalaiseen maalaustaiteeseen ja kuvanveistoon 1700-luvun puolivälistä 1960-luvulle. Suomen taiteen kuvastoa hyväksikäyttäen toteutetaan yksilö-, tai ryhmätyö, jossa opiskelija käyttää hyväkseen taiteen tuntemustaan. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään taideretki Ateneumin taidemuseoon
Kohderyhmäluv_KU8 Valokuvauksen työpaja (Uusi ops KU10)
Kurssin aikana tutustutaan kinofilmikameran käyttöön ja pimiötyöskentelyn perusteisiin. Kurssilla opitaan soveltamaan kuvanrakentamisen keinoja valokuvauksessa ja käyttämään valokuvaa viestinnän ja oman kuvallisen ilmaisun välineenä sekä tutustutaan valokuvaukseen taiteena. Oma kuvausprojekti suunnitellaan toteutettavaksi joko digitaalikameraa tai kinofilmikameraa käyttäen.
v_KU9 Keramiikan ja kuvanveiston työpaja
Kurssin aikana perehdytään keskeisiin keramiikan työtapoihin kuten levy- ja makkaratekniikat, vapaa muotoaminen, dreijaus ja eri tekniikoiden yhdistely. Savesta muotoiltuja esineitä koristellaan reliefitekniikalla, kiillottamalla, uurtamalla, enkopeeraamalla ja lasittamalla. Kurssilla tutustutaan erilaisiin keramiikan polttotapoihin kuten raakapoltto, lasituspoltto, savustuspoltto ja rakupoltto.
v_KU10 Kokeilevan taiteen työpaja (Uusi ops KU06)
Kurssilla tutustutaan keskeisiin kankaankuvioinnin ja taidegrafiikan menetelmiin. Painamalla, vedostamalla ja eri materiaaleja ennakkoluulottomasti yhdistellen toteutetaan tila-aikateos, joka dokumentoidaan ja esitellään sähköisin medioin.
v_KU11 Piirrustuksen ja maalauksen työpaja (Uusi ops KU07)
Kurssilla tutustutaan kuvataiteessa käytettäviin piirtimiin ja maalaustekniikoihin sekä niiden luomiin ilmaisumahdollisuuksiin. Kurssin aikana edetään käden vapauttamisharjoituksista eri piirtimillä tehtyihin pinnantäyttö-, ja aineenmukaisuusharjoituksiin kohti opiskelijan vapaata ilmaisua piirtäen, maalaten sekä niitä luovasti yhdistellen.
v_KU12 Taidegrafiikka
– kohopainomenetelmät: :puupiirros, linopiirros.
– syväpainomenetelmät, metalligrafiikka : etsaus, akvatinta, kuivaneula, mezzotinta, carborundum.
– kuvan suunnittelu, toteutusmenetelmän valinta, painolaatan valmistaminen.
– vedostus: työvedosten tekeminen, varsinaisten vedosten tekeminen.
– grafiikan merkinnät ja työn kehystäminen -
Liikunta (Li)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_LI1 Taitoa ja kuntoa (Uusi ops LI01)
– fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi
– lihashuolto ja rentoutus
– sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
– voimistelu eri muodoissaan
– tanssi eri muodoissaan
– talviliikunta
– uinti ja vesipelastus
– yleisurheilu
– suunnistus ja luontoliikuntav_LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen (Uusi ops L I02)
– fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus
– sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
– voimistelu eri muodoissaan
– tanssi eri muodoissaan
– talviliikunta
– kuntouinti ja vesiliikunta
– luontoliikunta
– jokin uusi liikuntalajiValtakunnalliset syventävät:
v_LI3 Virkisty liikunnasta (Uusi ops LI05)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja
elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta.
Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.v_LI4 Yhdessä liikkuen (Uusi ops LI04)
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa
painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu
yhdessä toteutettava liikunta.v_LI5 Kuntoliikunta (Uusi ops LI03)
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen
ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen.
Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä
itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.Koulukohtaiset:
v_LI6 Itsenäisesti harjoitellen ja virkistyen
Oman liikuntaohjelman suunnittelu, toteutus ja seuranta osittain yhteisharjoituksina osittain itsenäisesti, yhdessä valittujen lajien harrastaminen.
v_LI7 Virkisty harrastaen
Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin sisällön. Kurssilla on mahdollisuus tutustua kaupungin liikuntajärjestöjen ja –yritysten toimintaan.
v_LI8 Elämys- retkeilyliikunta
Kurssilla on mahdollisuus retkeilyyn, vaellukseen tai muuhun elämykselliseen toimintaan.
v_LI9 Ilmaisuliikunta
v_LI10 Vanhat tanssit ja hyvät tavat
Vanhojen tanssien ja muiden seuratanssien harjoittelu ja esittäminen sekä hyvien tapojen opettelu.
v_LI11 Monipuolisesti liikkuen
Opiskelija oppii käyttämään aiemmin oppimiaan lajitaitoja monipuolisesti ja syventäen.
v_LI12 Monipuolisesti liikkuen
Opiskelija oppii käyttämään aiemmin oppimiaan lajitaitoja monipuolisesti ja syventäen. Opiskelija saa tietoutta liikunta-alan koulutuksesta.
v_LI13 Monipuolisesti liikkuen
Opiskelija oppii käyttämään aiemmin oppimiaan lajitaitoja monipuolisesti ja syventäen.
v_LI14 Harrastuksena liikunta
Ykkösvuosikurssin lajien syventäminen. Uudet lajit mahdollisuuksien mukaan (esim. golf, melonta). Liikunnanohjauksen alkeet. Yläkoulun ja/tai lukion liikuntapäivän suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen mahdollisuuksien mukaan. Kaupungin kilpailutoimintaan osallistuminen joko kilpailijana tai toimitsijana tarpeen mukaan.
v_LI15 Harrastuksena liikunta
Ykkösvuosikurssin lajien syventäminen. Uudet lajit mahdollisuuksien mukaan (esim. kamppailulajit). Liikunnanohjauksen alkeet. Kaupungin kilpailutoimintaan osallistuminen joko kilpailijana tai toimitsijana tarpeen mukaan.
v_LI16 Harrastuksena liikunta
Seikkailuliikuntaa ½ -kurssia sekä ½ -kurssia muuta liikuntaa ryhmän toiveiden mukaan. Kaupungin eri toimijoiden liikuntamahdollisuuksien esittely (esim. Kortteliliiga, Lahden liikuntapalvelut).
v_LI17 Harrastuksena liikunta
Sisältö suunnitellaan yhdessä ryhmän toiveiden mukaan. Mahdolliset uudet lajit (esim. triathlon, jousiammunta).
v_LI18 Henkilökohtainen valmennus
Oman valmennuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi yhdessä valmentajan kanssa. Tarkoitettu liikuntapainotteisen linjan kilpaurheilijoille, jotka ovat säännöllisessä valmennuksessa. Erillinen anomus.
v_LI19 Henkilökohtainen valmennus
Oman valmennuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi yhdessä valmentajan kanssa. Tarkoitettu liikuntapainotteisen linjan kilpaurheilijoille, jotka ovat säännöllisessä valmennuksessa. Erillinen anomus.
v_LI20 Henkikökohtainen valmennus
Oman valmennuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi yhdessä valmentajan kanssa. Tarkoitettu liikuntapainotteisen linjan kilpaurheilijoille, jotka ovat säännöllisessä valmennuksessa. Erillinen anomus.
v_LI21 Liikunnan lukiodiplomikurssi
Kurssin aikana opiskelija antaa näytöt liikuntakykyisyydestään(testit) ja erityisosaamisestaan valitsemassaan lajissa. Opiskelija tekee valitsemaansa erityisosaamisalueeseen läheisesti liittyvän tutkielman. Diplomisuoritusta täydentää opiskelijan laatima portfolio, jossa hän arvioi liikuntaan liittyviä oppimisprosessejaan. Diplomin suorittamisen ehtona on, että opiskelija suorittaa lukioaikana vähintään neljä (diplomikurssi viidentenä) liikunnan kurssia. Kurssin suorittaminen aloitetaan 1.vuonna.
-
Terveystieto (TE)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_TE1 Terveyden perusteet (Uusi ops TE01)
– työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja
kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus,
turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys
– seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö
– kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä
niihin vaikuttaminen
– sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen
– terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen
– terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja
markkinoinnin kriittinen tulkinta
– terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössäValtakunnalliset syventävät:
v_TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä (Uusi ops TE02)
– itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä
– vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen
– elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen
– ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta,
terveysliikunta, syömishäiriöt
– fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä
– seksuaaliterveys
– terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden
tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/
kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana
– tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta näkökulmastav_TE3 Terveys ja tutkimus (Uusi ops TE03)
– terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien
menetelmiä
– terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn
mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät
– terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet
– tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito,
medikalisaatio
– terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminenKoulukohtaiset:
v_TE4 Kohti ylioppilaskirjoituksia (1/2 krs)
v_TE5 Ensiaputaidot – kansalaisvelvollisuus
v_TE6 Kohti ylioppilaskirjoituksia
-
Opinto-ohjaus (OP)
Valtakunnalliset pakolliset:
v_OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus (Uusi ops OP01)
– opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
– itsetuntemus
– omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
– työelämätietous
– ylioppilastutkinto
– ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen
– jatko-opintoihin hakeutuminen
– työelämään siirtyminenValtakunnalliset syventävät:
v_OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatin valinta (Uusi ops OP02)
Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia,
parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja
työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista
syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan.Koulukohtaiset:
v_OP3 Tutorkoulutus ja- toiminta (Uusi ops OP03)
v_OP4 Tutorkoulutus ja- toiminta (Uusi ops OP04)
v_OP5 Oppilaskunnan hallitustyönkurssi (Uusi ops OP05)
v_OP6 Oppilaskunnan hallitustyönkurssi (Uusi ops OP06)
v_OP7 Ryhmänohjauskurssi (Uusi ops OP07)
v_OP8 Tehoa opiskeluun (Uusi ops OP08)
Kurssilla käsitellään opiskelumotivaatioon liittyviä tekniikoita sekä opitaan tehokkaampaa ajanhallintaa ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi opiskelijat saavat vinkkejä motivaation parantamiseen ja stressinhallintaan. Erilaisten oppimisstrategioiden lisäksi opiskelijat oppivat opiskeluvinkkejä ja muistitekniikoita myös toinen toisiltaan. Kurssilla opitaan itsetuntemusta erilaisten analyysien tekemisen kautta mm. oman oppimistyylin ja vahvuuksien löytämisessä. Opiskelijoiden toiveet pyritään huomioimaan kurssisisällöissä. Kurssi sisältää ryhmäopetuksen lisäksi myös yksilöohjausta.
v_OP8u Tehoa Opiskeluun – kurssi
Kurssilla annetaan tietoa LUKI- ja muusta oppimisen vaikeudesta. Opitaan itsetuntemusta erilaisten analyysien tekemisen kautta mm. oman oppimistyylin ja vahvuuksien löytämisessä. Opitaan hyödyntämään itselle tehokkaampia oppimisstrategioita. Kurssilla käydään erilaisia lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä tekniikoita. Opitaan myös tehokkaampaa ajan hallintaa ja suunnitelmallisuutta. Kurssilla käydään opiskelumotivaatioon liittyviä asioita. Lisäksi opiskelijat saavat vinkkejä stressin hallintaan ja koejännitykseen. Opiskelijat saavat opiskeluvinkkejä ja muistitekniikoita myös toinen toisiltaan oppien. Opiskelijoiden toiveet pyritään huomioimaan kurssisisällöissä. Kurssi sisältää ryhmäopetuksen lisäksi myös yksilöohjausta. Kurssin suorittaminen perustuu aktiiviseen läsnäoloon ja oppimispäiväkirjan tekemiseen/kurssikokeeseen.
v_OP9 Vertaisohjauskurssi
Oppiaineen opiskelussa pidemmälle edennyt ja/tai hyvin menestynyt opiskelijaa ohjaa toista opiskelijaa opettajan valvonnassa ja suunnitelmallisesti. Ohjaustuokioista pidetään päiväkirjaa.
v_OP10 Lukio TET
LukioTET on kaksipäiväinen, joista toinen päivä on oppilaitoksissa (Lahden ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus) ja toinen yrityksissä (esim. Kemppi Oy, Oilon Oy).
Kurssiin kuuluu ennakkotapaaminen ja verkko-oppimisympäristössä olevat TET-kurssin materiaalit ja tehtävät sekä yhteinen todistustenjakotilaisuus (kurssista saa erillisen todistuksen).
Koulutuskeskus Salpauksessa tehdään pistehitsaustyönä pieni tuote ja tutustutaan pneumatiikkaan. Lahden ammattikorkeakoulu perehdyttää opintotarjontaansa, erityisesti muotoiluun tai tekniikkaan. Yrityksissä on yleisesittelyn lisäksi toiminnallisia tehtäviä mm. markkinointimateriaalin suunnittelua ja muotoiluun sekä tuotekehittelyyn tutustumista erilaisten tehtävien pohjalta.v_OP11 Tehoa opiskeluun
Kurssilla annetaan tietoa LUKI- ja muusta oppimisen vaikeudesta. Opitaan itsetuntemusta erilaisten analyysien tekemisen kautta mm. oman oppimistyylin ja vahvuuksien löytämisessä. Kurssilla opitaan hyödyntämään tehokkaampia opiskelustrategioita eri oppiaineisiin liittyen. Opitaan myös tehokkaampaa ajan hallintaa ja suunnitelmallisuutta. Pyritään lisäämään myös opiskelumotivaatiota ja stressin hallintaa. Opiskelijat oppivat opiskeluvinkkejä ja muistitekniikoita myös toinen toisiltaan yhteistoiminnallisesti. Kurssin suorittaminen perustuu aktiiviseen läsnäoloon ja oppimispäiväkirjan tekemiseen.
v_OP12 Lukio TET (Uusi ops OP09)
LukioTET on kaksipäiväinen, joista toinen päivä toteutetaan yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa (esim. Lahden ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus) ja toinen yrityksissä (esim. Kemppi Oy, Oilon Oy).
-
Tietotekniikka (AT)
Koulukohtaiset:
v_AT1 Peruskurssi
– laitteiston ja käyttöjärjestelmän perushallinta
– tekstinkäsittelyä MS Word ja OpenOffice Write ohjelmilla
– taulukkolaskentaa MS Excel ohjelmalla
– kuvankäsittelyn perusteita Paint Shop Pro ja GIMP ohjelmilla
– internetin peruskäyttö (tiedonhaku ja sähköposti)v_AT2 Kuvantuotto ka -käsittely
– kuvien tuottaminen kuvankäsittelyohjelmalla
– kuvan skannauksen perusteet
– digitaalivalokuvauksen perusteet
– valmiiden kuvien muokkaus ja käsittely
– Käytettävät ohjelmat GIMP, Photoshop ja Paint Shop Prov_AT3 Internet ja www
– www-sivujen luonti html-kielellä
– www-sivujen luonti koulussa käytössä olevalla editorilla
– www-sivujen julkaiseminen internetissä
– www-sivujen hyödyntäminen tiedonhaussa
– tekijänoikeudetv_AT4 Ohjelmoinnin perusteet
– algoritmit ja ohjelmointilogiikka
– muuttujat ja datatyypit
– toisto, vertailu, testaus
– taulukkomuuttujat
– ohjelman testaus
– ohjelman kääntäminenv_AT5 Mikrotietokoneen ja lähiverkon ylläpito
Kurssin aikana perehdytään tarkemmin tietokoneen rakenteeseen ja lähiverkkoon ja sen laitteisiin. Asennetaan Windows ja Linux palvelimia ja lähiverkon palveluita (samba, ssh, ftp, DHCP jne.) tutustutaan langattomaan verkkoon ja palomuuriin.
v_AT6 Tiedonhallinta ja tietoliikenne
Tutustutaan taulukkolaskentaan ja kortistojen hallinnan perusteisiin Microsoft Excel ohjelman avulla. Kurssin lopulla tutustutaan tietoliikenteen perusteisiin.
v_AT7 Tietokonegrafiikka ja -animaatio
– 3d-mallinnus (objektin luominen, materiaalit, renderöinti)
– animointiv_AT8 Olio-ohjelmointi 1
Kurssilla käydään läpi olio-ohjelmoinnin perusteet ja syvennetään ohjelmoinnin peruskurssin taitoja
– Muuttujat ja vakiot
– Lausekkeet ja lauseet
– Funktiot
– Luokat
– Taulukotv_AT9 Web-multimedia
Kurssilla opetellaan Web-multimedian luomisen perusteet ja opitaan tekemään verkossa julkaistavia lyhyitä multimediaesityksiä.
v_AT10 Olio-ohjelmointi 2
Syvennetään olio-ohjelmointi 1:n tietoja ja käsitellään mm. seuraavat asiat:
– Periytyminen
– Polymorfismi
– I/O-virrat
– Poikkeus- ja virhekäsittely
– AWT
– SWINGv_AT11 DHTML
Syvennetään kurssin AT3 (Internet ja WWW) tietoja ja opetellaan dynaamisen sisällön luomista WWW-sivuille seuraavien tekniikoiden avulla:
– HTML / XHTML
– CSS
– DTD
– XML
– JavaScript
DHTML:ään kuuluvat appletit käsitellään Olio-ohjelmointi 1-3:ssa.v_AT12 Olio-ohjelmointi 3
Syvennetään olio-ohjelmointi 2:n tietoja ja perehdytään tietokanta- sekä palvelinohjelmointiin Webissä sekä edellisillä kursseilla käsittelemättä jääneet asiat:
– Säikeet
– Appletit ja grafiikkaohjelmointi
– Servletit ja JSP
– JDBC
– Sekä kiinnostuksen mukaan: o MySQL ja PHPv_AT13 Olio-ohjelmointi 4
C++ ohjelmointia Java-osaajille. Kurssi käydään läpi nopealla rytmillä. Hyvät perustiedot olio-ohjelmoinnista ovat välttämättömät. Opitaan C++ -kielen syntaksi.
Kurssilla pyritään käymään läpi C++:n perusteet kuten mm.:
– Muuttujat ja vakiot
– C++ lausekkeet ja lauseet
– Funktiot
– Luokat
– Osoittimet
– Viittaukset
– Taulukot
– Periytyminen
– Polymorfismi
– I/0-virratv_AT14 Elektroniikka ja robotiikka
Robotiikka – ja elektroniikka -kurssilla käytetään avoimen lähdekoodin Arduino-alustaa, jota ohjelmoidaan ja jonka avulla rakennetaan esimerkiksi robotteja. Arduino on avoimeen laitteistoon perustuva mikro-ohjain-/elektroniikka-alusta ja ohjelmointiympäristö.
v_AT15 Johdatus ohjelmoinnin maailmaan
Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin keskeisiin käsitteisiin ja sovelletaan opittua peliohjelmoinnin muodossa. Työkaluina käytetään esimerkiksi Scratch-, Lightbot- ja AppInventor-alustoja.
-
Käsityö (TS)
Koulukohtaiset:
v_TS1 Suomalainen käsityö
– luodaan perustaa käsityön sisältöjen historialliselle, käsitteelliselle ja kriittiselle tuntemiselle
– käsityöllisen suunnittelun ja itsensä ilmaisun välineitä
– tutustutaan käsityöllisiin materiaaleihin, niiden saatavuuteen, käyttöön ja ekologisuuteenv_TS2 Monikulttuurisuus ja käsityö
tarkastellaan laaja-alaisesti käsityöllistä kulttuuria muualta maailmasta, sen erilaisia ilmenemismuotoja ja syitä erilaiseen kehitykseen eri kulttuureissa
– käytetään kansainvälisiä suhteita käsityöllisen tietoisuuden laajentamiseen, apuna teknologia ja sähköinen viestintä
– perehdytään tarkemmin opiskelijoita kiinnostaviin tekniikoihin, materiaaleihin ja välineisiinv_TS3 Pukeutuminen, tyyli ja muoti
– pukuhistoriaan tutustumisen kautta opitaan soveltamaan ideoita ja yksityiskohtia tämän päivän vaatteeseen
– harjaannutaan sovitusvaatteen kuosittelussa, valmistamisessa ja sen hyödyntämisessä
– tutustutaan juhlapukujen materiaaleihin, kiinnittimiin ja muihin yksityiskohtiinv_TS4 Vaatetus
– pohditaan pukeutumisen käytännöllistä ja symbolista merkitystä
– harjaannutaan vaatesuunnittelun, kaavoituksen, ompelun ja vaatteen kokoamisen perustekniikoissav_TS5 Tila ja tekstiili
– opitaan tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan kankaankudonnan keskeisiä käsitteitä ja työvälineitä
– tunnistetaan kudonnan perustekniikoita ja perussidoksia ja opitaan käyttämään niitä omassa työssään
– tutustutaan suomalaiseen tekstiiliperinteeseen, tekstiilitaiteeseen ja aihealueeseen liittyvään lähdemateriaaliinv_TS6 Erikoistekniikat
– vuosittain vaihtuvan teeman tai tekniikan mukainen projektityöskentely, joka
voidaan toteuttaa esim. kansainvälisyysprojektina, yhteistyössä muiden oppiaineiden tai koulun ulkopuolisten tahojen kanssav_TS7 Lukiodiplomi
– ohjataan opiskelijaa omaan ideointiin, ongelmanratkaisuun, integrointiin muiden lukion oppiaineiden kanssa ja itsenäiseen tiedonhankintaan
-valmistetaan valtakunnallisten aiheiden mukaisesti yhden lukiokurssin laajuinen käsityötuotos ja siihen liittyvä portfolio
– lukiodiplomikurssille voi osallistua TS1- ja TS2-kurssien suorittamisen jälkeenv_TS8 Näyttämöpuvustus
– tutustutaan projektityöskentelyyn koulun sisäisissä tai ulkopuolisten tahojen kanssa toteutettavissa esityksissä
v_TS9 Penkkarifantasiaa
– Ryhmäytyminen ja ryhmässä toimiminen.
– Suunnitelmasta tuotteeksi käsityöprosessi.
– Materiaalien uusiokäyttö ja mahdollinen kierrätys.
– Vaatteen jatkokäyttö ja penkkariasun ekologisuus ja ekonomisuus.
– Puvun esittely, erikoistehosteet ja uudet, innovatiiviset ratkaisut valmistuksessa. -
Ilmaisutaito (IT)
Koulukohtaiset:
v_IT1 Peruskurssi – välineet haltuun
– erilaiset teatteri-ilmaisun sekä ryhmädynamiikan harjoitukset
v_IT2 Jatkokurssi – teatteri tutuksi
– opiskelija lisää esiintymisvarmuuttaan, itseluottamustaan ja näyttämöosaamistaan sekä sitoutumiskykyään.
Keskeiset sisällöt
– harjoitellaan esitettävä produktiov_IT3 Produktiokurssi – teatteria tekemään
-
Teatteri (TEA)
Koulukohtaiset:
v_TEA1 Teatteri 1
v_TEA2 Teatteri 2
v_TEA3 Teatteri 3
v_TEA4 Koulun projekti – kurssi 1
v_TEA5 Koulun projekti – kurssi 2
v_TEA6 Teatterihistoria
v_TEA7 Draamakirjallisuus
v_TEA8 Teatteri on katsojan taidetta
v_TEA9 Kirkkodraama
v_TEA10 Teatterin lukiodiplomikurssi
v_TEA11 Teatteri- ja erityistekniikka
-
Klassinen kreikka (KKR)
Koulukohtaiset:
v_KKR1 Klassillinen kreikka
Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat klassiseen kreikankieleen. Kurssilla opetellaan kreikkalaiset aakkoset ja lukusanat, sekä opetellaan nominien ja verbien perustaivutuksia. Kieleen tutustutaan myös yksinkertaisten tekstien, lentävien lauseiden ja käännösharjoitusten avulla. Opiskelijat tutustuvat myös eri taiteen ja tieteen lajien uranuurtajiin sekä joihinkin kreikkalaisen kulttuurin piirteisiin.
v_KKR2 Klassillinen kreikka
Klassillisen kreikan toisella kurssilla keskitymme enemmän itse kielen opiskeluun. Käymme läpi eri sijamuotojen merkityksiä sekä kreikan prepositioiden käyttöä. Tutustumme myös laajemmin kreikan monimuotoiseen verbioppiin, erityisesti menneen ajan muotoihin: imperfektiin, aoristiin, perfektiin ja pluskvamperfektiin.
Kreikkalaisesta kulttuurista mielenkiintomme kohteena ovat ainakin teatterijuhlat ja muut kreikkalaiset juhlamenot. Yhtä lailla tutustumme kreikkalaisen kirjallisuuden eri muotoihin, ja sen merkitykseen jälkipolville. -
Taideproduktiot (PRO)
Koulukohtaiset:
v_PRO1 Taideproduktio 1
Tiirismaan lukiossa toteutetaan eri oppiaineiden rajat ylittäviä taideproduktioita. Niitä pyritään toteuttamaan niin, että opiskelijalla on kolmivuotisen lukioaikansa aikana mahdollisuus osallistua ainakin yhteen produktioon. Osa osallistujista voidaan tehtävien luonteesta johtuen joutua karsimaan pääsykokeella.
v_PRO2 Taideproduktio 2
v_PRO3 Taideproduktio 3
v_PRO4 Taideproduktio 4
v_PRO5 Taideproduktio 5
-
Kansainvälisyystoiminta(KV)
Koulukohtaiset:
v_KV1 Kansainvälisyyskurssi 1
oppilasryhmän yhtenäistäminen, vieraan kulttuurin kohtaaminen
Oman suomalaisen identiteetin vahvistaminen
Kielitaidon vahvistaminen
Esittämistaidotv_KV2 Kansainvälisyyskurssi 2
yhteistyökyky omassa ryhmässä ja vieraiden kanssa
Syventävä tutustuminen kohdemaahan ja sen kulttuuriin
Kielitaidon vahvistaminen
Esittämistaidot
OPISKELIJAVAIHTO yhteistyökoulun kanssa (7-10 päivää), isäntäperheenä toimiminen (7-10 päivää), yhteisen teeman/aihekokonaisuuden työstöä yhdessä vieraiden kanssav_KV3 Kansainvälisyyskurssi 3
Soveltava kurssi, aihekokonaisuus MUU MAAILMA. Kurssin sisältö ja sovellustapa sovitaan ryhmän kanssa
-
Liikennekasvatus (LKK)
Koulukohtaiset:
v_LKK1 Liikennekasvatuksen kurssi (1/2 krs)
– 20 oppituntia mm. liikenteestä, auton käsittelystä ja ajamisesta
– tarkemmat sisällöt kerrotaan 1. oppitunnillav_LKK2 Liikennekasvatuksen verkkokurssi
-
Tutkielmakurssi (TUT)
Koulukohtaiset:
v_TUT1 Tutkielmakurssi
-
Kulttuurikurssi (KUK)
Koulukohtaiset:
v_KUK1 Kulttuurikurssi 1
v_KUK2 Kulttuurikurssi 2
-
Media (MED)
Koulukohtaiset:
v_MED1 Median lukiodiplomi
-
Luonnontieteet ja käytänteet (LUMA)
Koulukohtaiset:
v_LUMA1 Luonnontieteet ja käytänteet 1
v_LUMA2 Luonnontieteet ja käytänteet 2
-
Korkea-asteen opinnot (TIEDE)
Koulukohtaiset:
v_TIEDE 1 Tiede ja tutkimus
” opiskelu korkeakoulussa
” Lahden Yliopistokampuksen esittely
” vierailevat luennoitsijat Lahden yliopistokampuksella toimivista yksiköistä: Aalto-yliopisto, Helsingin Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto
” kurssi toteutetaan tiedeluentosarjana
” kurssilla tehdään oppimispäiväkirjav_TIEDE 2 Vesijärvi -kurssi
* Vesien pieneliöstö, erityisesti planktonlajisto
* Vesiekosysteemin ravintoverkon toiminta
* Ihmisen vaikutus vesiympäristöihin ja vesistöjen suojelu
* Tärkeimmät vesieliöstöön vaikuttavat kemialliset ja fysikaaliset muuttujat